"Meidän on oltava valmiita tiiviimpään yhteistyöhön" – Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien johtajat korostavat tarvetta vahvemmalle kriisinsietokyvylle
Epävarma maailmantilanne on herättänyt Pohjoismaat etsimään yhteistä linjaa sisäisen- ja ulkoisen turvallisuuden kysymyksissä.
– Disinformaatio aiheutti Ruotsille suurta haittaa Nato-hakemuksen aikana. Ruotsin laajaa sananvapautta käytettiin väärin, ja seuraukset vaikuttivat ulkopolitiikkaan, kertoo Ruotsin ulkopoliittisen instituutin johtaja Jakob Hallgren.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä kaikki Pohjoismaat ovat osana puolustusliittoa, minkä ansioista Pohjoismainen yhteistyö on entistä läheisempää.
Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien johtajat olivat yksimielisiä siitä, että mailla on lisää opittavaa poikkeusoloissa toimimisesta muun muassa hybridiuhkien tai pandemioiden aikana.
Vertailuna voidaan käyttää sitä, kuinka hyvin kriiseistä on aiemmin selvitty, sekä miten naapurimaat olivat kukin onnistuneet toisiinsa nähden. Hallgrenin mukaan on varmistettava, että yhteiskunnilla on tulevaisuudessa vahva kriisinsietokyky. Muuttuva turvallisuustilanne voi kuormittaa väestöä, jonka resilienssi ei ole riittävä.
Nato on puolestaan sitonut Pohjoismaiden turvallisuustilanteet toisiinsa. Liittoutuneille naapurimaille kahdenkeskinen toiminta on elinehto.
– Ruotsilla ja Suomella on hyvin pitkä yhteinen historia. Nyt, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809, on olemassa molemminpuoliset turvatakuut, Hallgren toteaa.
– Suomi oli vetävä osapuoli prosessissa, jossa sekä Suomesta että Ruotsista tuli Naton jäsenmaita. Jäsenyys oli vääjäämätöntä, mutta Suomen vahva aloite sai Ruotsin liikkeelle hakemuksen kanssa. Siitä olemme Suomelle kiitollisia.
Pia Hansson haluaa uusia ulottuvuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Kuva: Yankuan Zhang
Enemmän jaettua osaamista
Islannin ulkopoliittisen instituutin johtaja Pia Hansson esittelee ajatusta tiiviimmästä yhteistyöstä mahdollisen uuden Pohjoismaisen kriisinvalmiusjärjestön kautta.
– Koordinoitu toiminta toisi Pohjoismaille voimaa vastata uhkiin. Sen ei tarvitse olla laitos, vaan se voi olla projekti, jossa Pohjoismaalaiset instituutiot voivat jakaa tietoa ja osaamista kriisienhallinnasta. Seuraavien vuosien aikana tarvitaan paljon enemmän yhteistyötä.
Hansson korostaa tarvetta tutkimustiedon jakamiselle, sillä Pohjolaan kohdistuu uudenlaista epävakautta aiheuttavaa toimintaa.
– Disinformaation on välitön uhka, joka horjuuttaa yhteiskunnan rakenteita. Se nakertaa luottamusta päättäjiin.
"Varautuminen ja kriisinkestävyys Pohjolassa" -seminaari järjestettiin 20.3. Hansaaressa. Puhujina ja paneelin osallistujina nähtiin muun muassa Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien johtajat sekä Pohjoismaiden suurlähettiläät.
