Pohjoisen laulava vääpeli

Asta Uusitalo huolehtii Jääkäriprikaatin verkko-oppimisympäristöstä ja virtuaalisesta koulutuksesta sekä laulaa ja vetää karaokea vapaa-ajallaan. Hän on nähnyt 16-vuotisen uransa aikana naisten määrän kasvun tuoman muutoksen.

Vääpeli Asta Uusitalo on Jääkäriprikaatin koulutusosaston järjestelmämestari. Hän vastaa Sodankylän varuskunnan verkko-oppimisympäristöstä, simulaattoreista, mediavarusmiehistä ja virtuaalikoulutusympäristöstä.

Uusitalon ei alun perin ollut tarkoitus tulla töihin Puolustusvoimiin. Hänellä oli jo opiskelupaikka ammattikorkeakoulusta valmiina, kun hän aloitti vapaaehtoisen palveluksensa Jääkäriprikaatissa. Palveluksen jälkeen hän päätti kuitenkin hakea Maanpuolustuskorkeakouluun. 

Vuonna 2005 Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettuja opintoja ei vielä rinnastettu muihin korkeakouluopintoihin, joten Uusitalo pystyi säilyttämään opiskelupaikkansa siviilissä. Vuoden päästä hän valmistui määräaikaiseksi reservin upseeriksi Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Ajattelin, että lähden käymään kokeilemassa sen MPKK-reissun, koska voin mennä vuoden päästä sitten ammattikorkeakouluun. No saimme automaattisesti työpaikat, kun valmistuimme ja päätin jättää ammattikorkeakoulun myöhempään vaiheeseen.

Aliupseereja toimii kaikilla toimialoilla ja vaativuustasoilla

Puolustusvoimissa työskentelee tällä hetkellä noin 3000 aliupseeria, joista hieman alle kymmenen prosenttia on naisia.

– Aliupseereita toimii käytännössä kaikilla toimialoilla, esikunnissa, aluksilla, johtokeskuksissa, aluetoimistoissa, perusyksiköissä… Melkein voisi sanoa, että missä Puolustusvoimat toimii, siellä on myös aliupseereita, Aliupseeriliiton valtakunnallinen pääluottamusmies ylivääpeli Tomi Malkamäki luettelee.

Malkamäen mukaan, kun aliupseeri tulee palvelukseen, riippumatta siitä tuleeko hän suoraan asepalveluksesta vai onko alla jo palvelusta sopimussotilaana, hän pyrkii vuoden sisällä aloittamaan aliupseerin perustason opinnot. Kaikki aliupseerit suorittavat perustason opintojen yhteiset opinnot Maasotakoululla. Näiden jälkeen aliupseerit jatkavat omissa puolustushaarakouluissa niiden keskeisten asiakokonaisuuksien parissa.

– Koulutusjärjestelmämme perustuu siihen, että meillä on perustaso, yleistaso ja mestaritaso. Näiden tasojen välillä aliupseeri hankkii täydennyskoulutusjärjestelmästä lisää osaamista omaan tehtäväänsä liittyen. Tasojen jälkeen tehtäväkenttä yleensä muuttuu ja vaativoituu.

Malkamäki kertoo, että tasolta toiselle siirtyminen kestää usein viidestä kymmeneen vuotta. Eteneminen uralla on yksilöllistä ja riippuu paljon tehtävästä sekä koulutushaarasta.

Uusitalo ei käynyt uransa alussa aliupseerin perusopintoja, sillä hän oli käynyt vuoden opinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen seuraavat opintonsa olivat aliupseeriston yleiskurssi, joka silloin tunnettiin nimellä sotilasammatilliset opinnot 2.

Aselajiopintojen jälkeen Uusitalo on käynyt yleisiä erilaisiin järjestelmiin ja simulaattoreihin keskittyviä lyhyitä kursseja, jotka liittyvät läheisesti hänen nykyiseen tehtäväänsä. Mieleenpainuvana kokemuksena hän muistaa PVMoodleen sekä simulaattoreihin liittyvän muutaman päivän pituisen konferenssin, johon hän otti osaa Tanskassa.

– Konferenssi oli todella mielenkiintoinen, siellä käytiin läpi mitä verkko- ja virtuaalioppimisympäristöjä käytetään armeijoissa ympäri maailmaa sekä mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo verkko- ja simulaatio-oppimiseen.

Malkamäen mukaan aliupseerin työn vaativuus voi muuttua ensimmäisen viidentoista vuoden aikana melko nopeastikin, mutta myöhemmin kehitys muuttuu hitaammaksi muun muassa virkojen avautumisista riippuen.

Naisten osuus on kasvanut ja ilmapiiri muuttunut

Uusitalon aloittaessa työnsä perusyksikössä, hänen kollegansa olivat häntä selkeästi vanhempia miehiä. Hän on viimeisen viiden vuoden aikana alkanut näkemään enemmän naisia aliupseereina. Tällä hetkellä tilanne on aivan erilainen verrattuna siihen, mitä se oli 16 vuotta sitten, kun Uusitalo aloitti työnsä.

– Perusyksikkömme kouluttajat ovat nuoria sekä aliupseeristossa että upseeristossa, he ovat tottuneet siihen, että varusmiespalveluksessa sekä ammattisotilaina on naisia. Miesten ja naisten välinen yhteistoiminta ja molemminpuolinen arvostus on paljon selkeämpää, kun naisten määrä on kasvanut Puolustusvoimissa.

Malkamäki kertoo, että naisten määrä aliupseeristossa on viime vuosina noussut tasaisesti. Vuoden 2020 tilastoissa naisten määrä oli 7,9 % nykyään se on hiukan korkeampi.

– Meillä on naisia ihan samoissa tehtävissä kuin miehiäkin, että ehkä erikoisjoukon toiminta on se, missä heitä ei ole, mutta kaikilla muilla tehtäväaloilla ja -tasoilla on naisia, ihan esikunnan ylimmissäkin tehtävissä.

Uusitalon mukaan naisten näkeminen johtotehtävissä saattaa kannustaa naisten vapaaehtoista palvelusta suorittavaa sotilasta myös hakeutumaan töihin.

– Kun olin varusmiespalveluksessa, yksikön varapäällikkönä oli nainen. Sain häneltä esimerkin, että tällainenkin tehtävä voisi olla naiselle mahdollinen.

Nykyään Jääkäriprikaatissa on eniten naisia aliupseeristossa verrattuna muihin Maavoimien joukko-osastoihin, kertoo Uusitalo. Luku on kymmenessä prosentissa. Hän muistelee, että eräässä vaiheessa Sodankylän varuskunnassa oli neljän yksikön vääpelinä nainen.

Vanha suunnitelma toteutui

Vääpeli Uusitalo on aktiivinen vapaa-ajallakin. Hän nimittäin vetää karaokea paikallisella vanhainkodilla. Harrastus ja työ ovat tukeneet toisiaan, kummassakin tarvitaan esiintymistaitoja.

– Itse asiassa kävin myös loppuun sen samaisen ammattikorkeakoulututkinnon, jonne aikoinaan jätin menemättä. Suoritin tutkinnon työn ohessa ja valmistuin Lapin Ammattikorkeakoulusta restonomiksi viime jouluna.