Asiantuntija arvioi, että Pohjois-Koreasta Ukrainaan saapuneet sotilaat ovat Venäjälle arka aihe

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-seminaarissa puitiin Venäjän sosiologisia ongelmia.

Venäjällä asevelvollisuus koskee teoriassa kaikkia täysi-ikäistyviä miehiä, mutta käytännössä tämä ei toteudu.

– Vain kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin todellisuudessa suorittaa palveluksen, Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän tutkija Oona-Maaria Hyppölä kertoi MPKK:n Venäjä-seminaarissa.

Ihmiset välttävät armeijaan menemisen joko lainmukaisin keinoin tai laittomasti esimerkiksi maksamalla lahjuksia. Sodan alettua monet ovat muuttaneet Venäjältä pois välttääkseen palveluksen.

– Pääosin armeijaan menevät vähempiosaiset ja syrjäseuduilla asuvat, Hyppölä sanoo.

Kyseinen ilmiö on vahvistunut sodan alettua. Lisäksi ongelmaksi on osoittautunut sotilaskoulutuksen kehno taso – koulutusolosuhteisiin ja logistiikkaan ei ole panostettu tarpeeksi.

Venäjä on pyrkinyt parantamaan asevoimiensa mainetta sodan aikana, missä se on osittain onnistunut. Asevelvollisuusjärjestelmän lisäksi armeijaan palkataan nykyään ammattisotilaita, mikä ei ole kuitenkaan erityisemmin nostanut osaamisen laatua. Ajan myötä sopimussotilasjärjestelmä käy Venäjälle liian kalliiksi, Hyppölä arvioi.

Vaikka asevoimien maine on parantunut hitusen, uusien taistelijoiden rekrytointikampanjat ovat usein jääneet tavoitteistaan. Hyppölä kuitenkin muistuttaa, että toistaiseksi Ukrainaan on onnistuttu rekrytoimaan tarpeeksi sotilaita kaatuneiden tilalle.

Miespulaa koti- ja sotarintamalla

Miespula ei vaikuta ainoastaan sotatoimiin, vaan myös kotirintamalla on tyhjiö työikäisistä miehistä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin armeijalle on kuitenkin löytynyt pragmaattinen ratkaisu rintamajoukkojen täydentämiseksi – pohjoiskorealaiset sotilaat, joita on sotinut Ukrainassa vuoden 2024 syksystä lähtien.

Hyppölän mukaan Pohjois-Koreasta saapuneet sotilaat ovat Venäjälle arka aihe.

– Ulkomaalaisten sotilaiden apu Venäjän sodassa vaatii tarkkaa retoriikkaa etenkin, jos yritetään luoda mielikuvaa uudesta suuresta isänmaallisesta sodasta.

Hyppölä piti esillä myös mahdollisia sodan jälkeisiä sosiologisia ongelmia Venäjällä. Sodan päätyttyä on yhtä paljon vaikeita ratkaisuja edessä kuin sodan aikanakin. Valtiolle jää ratkaistavaksi, miten asevoimien toimintavalmiutta ylläpidetään tulevia konflikteja silmällä pitäen ja kuinka se integroi tuhansia veteraaneja takaisin yhteiskuntaan.

Monien rintamalle lähteneiden tulotasot ovat nousseet sodan aikana, mikä voi tarkoittaa palkan äkillistä romahtamista kotiutumisen myötä. Tämä voi johtaa erilaisiin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.

Tulevaisuuden reserviläisyyskin on kysymysmerkki. Ennen sotaa reserviläisten kouluttaminen oli hyvin vähäistä, mikä on vaikuttanut sotamenestykseen Ukrainassa. Hyppölä epäilee, että tilanne ei välttämättä sodan jälkeen muutu – kertausharjoitukset ovat epäsuosittuja, minkä takia poliitikot eivät välttämättä halua lisätä niiden määrää. 

Hyppölä muistuttaa, että Venäjän kohtaamista ongelmista huolimatta sitä ei pidä aliarvioida tulevaisuudessa.

– Venäjällä on monen vuoden kokemus nykyaikaisesta sodasta. Jos tästä kokemuksesta opitaan, siitä pitää olla huolissaan.