Pohjalainen tahdonvoima vie valtakunnan huipulle

Paula Risikko on urallaan edennyt toinen toistaan haastavampiin tehtäviin. Eduskunnan puhemiehenä hän kokee olevansa isänmaan asialla.

Eduskunnan arvokkaimpien käytävien varrella työtä riittää pitkälle kesään. Lait on saatava säädettyä, ja sitä työtä johtaa eduskunnassa viime kädessä puhemies.

– Käsittelyssä on erityistä poliittista intohimoa aikaansaavia teemoja. Kun vielä vaalitkin lähestyvät, se tietysti pistää porukat keskustelemaan, eduskunnan puhemies Paula Risikko selventää.

Haastattelupäivänä hän on pukeutunut punavalkoiseen, sillä päivän ohjelmassa on Japanin lahjoittamien kirsikkapuun taimien istuttamista. Puhemiehen monipuoliseen tehtävään kuuluu myös Suomen edustaminen kansainvälisesti.

– Kyllähän tämä on todella arvokas paikka, ja olen ylpeä, että saan tässä olla, hän kiittelee.

Ei ollut mitenkään selvää, että pohjalaisesta terveystieteiden tohtorista tulisi poliitikko. Lopulta taivuttelut tuottivat tulosta, ja Risikko asettui ehdolle ensi kertaa kevään 1999 eduskuntavaaleissa. Nyt hän on kiitollinen mahdollisuuksista, joita poliittinen ura on suonut.

– Tykkään uusista tehtävistä ja haluan oppia koko ajan uutta. Kun ensimmäistä kertaa puhemiehenä menin istuntosaliin, oikein huokaisin, että tässä sitä nyt ollaan, Risikko tunnelmoi.

Risikko aloitti puhemiehenä helmikuussa 2018 toimittuaan sisäministerinä vajaat pari vuotta. Ministeripäiviä hänen uralleen mahtuu jo yli 3 500 eri ministeriöissä, mutta puhemiehen roolissa päivänpolitiikkaa tarkastelee aivan toisenlaisesta näkökulmasta.

– Moni kysyy, pystyykö sitä enää vaikuttamaan kun ei ole ministerinä – totta kai pystyy. Suomi on kansanvalta, ja eduskunta sen korkein päättävä elin, Risikko pohtii.

Hän hyödyntää urallaan hankkimaansa kokemusta ylpeästi nykyisissä tehtävissään. Vaikka puhemiehenä on tärkeä edustaa niin hallitusta kuin oppositiota, Risikko on päättänyt kertoa mielipiteensä, jos sitä kysytään – toisinaan myös oma-aloitteisesti.

– Minusta olisi outoa, että kansanedustaja tällaisella kokemuksella menisi kaappiin ja toisinaan vain ilmaantuisi johtamaan puhetta, hän tuumii.

Maanpuolustus on Risikolle lähellä sydäntä. Itse hän kokee päättäjänä ja opettajana tehneensä työtä Suomen ja suomalaisten eteen. Puolustusvoimien juhlavuoden teeman hengessä hän kehottaa jokaista pohtimaan omaa rooliaan maanpuolustajana.

– Joku saattaa ajatella, ettei hänen tehtävänsä ole maanpuolustuksen kannalta merkittävä. Kyllä on. Ei maanpuolustus ole yksin sitä, että vaikkapa työskentelee puolustusvoimilla tai osallistuu sotilaskoulutukseen, Risikko korostaa.

Risikko uskoo, että maanpuolustushenki on suomalaisilla sisäänrakennettuna. Esimerkiksi perinneyhdistysten kautta saamme muistutuksen historiastamme ja siitä, miksi maanpuolustus kuuluu kaikille.

– Onneksi meillä on vielä veteraanisukupolven osaaminen käytössämme. On tärkeää, että kaikki se hiljainen tieto siirtyy uusille sukupolville, hän huomauttaa.

Omaa osaamistaan Risikko pääsi kartuttamaan 216. Valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla toimiessaan eduskunnan varapuhemiehenä.

– Ensimmäisen kauden kansanedustaja harvoin kutsutaan kurssille. Sen jälkeen olinkin pitkään ministerinä, ja silloin ei ajallisista syistä pysty osallistumaan. Kurssista olisi varmasti ollut paljon hyötyä ministerin urani alkua varten, hän harmittelee.

– Vaikutuin siitä, miten upeasti maanpuolustuskursseilla tuotiin esille eri sektorien yhteistyö, esimerkiksi ministeriöiden välillä. Se vahvistaa ajatusta kokonaisturvallisuudesta, Risikko havainnollistaa.

Risikko tunnustautuu myös yleisen asevelvollisuuden kannattajaksi. Hänen mukaansa se luo pohjan vahvalle kansalliselle puolustukselle.

– Kansainvälinen yhteistyö on hyvin tärkeää, mutta kyllä meillä pitää olla oma, vahva Suomen malli, Risikko linjaa.

Pitkän uran sosiaali- ja terveysalalla tehnyt Risikko nostaa toistuvasti esiin hyvinvoinnin merkityksen osana kokonaisturvallisuutta.

– Jos minun pitäisi mainita vain yksi turvallisuusuhka Suomessa, mainitsisin syrjäytymisen. Suuri merkitys sen ehkäisyssä on erityisesti koululla ja vanhemmilla, hän huomauttaa.

Risikkoa huolettaa etenkin mielenterveyspalveluiden toimivuuden varmistaminen. Monet vanhemmat ovat yrittäneet saada apua nuorelle, mutta se ei aina ole ollut saatavilla.

– Kun jalka menee poikki, viipymättä pääsee ensiapuun, jossa se hoidetaan kuntoon. Jos mieli järkkyy, saatetaan pahimmillaan päästä hoitoon kahden kuukauden päästä, hän harmittelee.

– Tämä Suomessa pitäisi korjata, ja tässä on syy, miksi taistelen sote-uudistuksen puolesta.

Lippujuhlan päivän paraati juhlistaa puolustusvoimien satavuotista taivalta 4. kesäkuuta Seinäjoella, Risikon kotikaupungissa hänen syntymäpäivänään. Pitkään opettajana työskennellyt Risikko jakaa puolustusvoimille tunnustusta siitä, miten se on pysynyt mukana maailman muutoksessa.

– Asepalveluksensa aloittavien ajatusmaailma tästä yhteiskunnasta on muuttunut maailman mukana. Puolustusvoimat olisi voinut jämähtää paikoilleen, mutta sen sijaan se on muun muassa kehittänyt johtamistapoja ja uudistanut varusmieskoulutusta, Risikko kehuu.

Kehitys harvoin tapahtuu itsestään, vaan se vaatii tahdonvoimaa, jota Risikko kutsuu uusiutuvaksi pohjalaiseksi energiaksi.

– Pohjalaisuuden ytimessä ovat periksiantamattomuus ja yrittäjyys. Sekä tietysti eteenpäin vievä kateus: emme koskaan kadehdi toisilta pois, vaan ittellemme kanssa, Risikko luonnehtii.

Ne ominaisuudet ovat hyödyllisiä politiikassa, jossa pyritään sovittamaan yhteen eri taustoista tulevien ihmisten toisistaan rajustikin eroavat mielipiteet.

– Olen oppinut politiikassa sen, että kolikolla on aina viisitoista puolta, jotka kaikki on hyvä katsoa ennen kuin tekee päätöksen. Kun sen ymmärtää, osaa arvostaa ja kunnioittaa päätöstä, vaikkei se olisi sama kuin oma alkuperäinen näkemys, Risikko muotoilee.