Pieni maa kahden tulen välissä – "Moni liettualainen valmistautuu henkisesti jopa mahdolliseen konfliktiin"
Liettua kokee olonsa uhatuksi Valko-Venäjän ja Kaliningradin puristuksessa.
Liettua julisti maanlaajuisen väliaikaisen hätätilan joulukuussa 2025, kun sen pääkaupungin Vilnan lentokentälle alkoi toistuvasti tulla kuumailmapallo- ja droonilähetyksiä etelänaapuri Valko-Venäjältä.
Valko-Venäjä väittää, että kyse on tupakkaa ja muita tuotteita salakuljettavien joukkioiden toiminnasta. Liettuan hallituksen mukaan kyse on Valko-Venäjän hybridivaikuttamisesta.
Valtion omistamaa Vilnan lentokenttää jouduttiin loppuvuonna 2025 pitämään useasti suljettuna, mikä aiheutti valtavia taloudellisia menetyksiä ja rajoitti kansalaisten liikkumista. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan hybridivaikuttamisella on kuitenkin merkittävämpi vaikutus maiden väliseen jännitteeseen.
– Liettua on pieni maa ja se tuntee itsensä haavoittuvaiseksi, kun se on Venäjän Kaliningradin ja Valko-Venäjän rajanaapurina. Moni liettualainen valmistautuu henkisesti jopa mahdolliseen konfliktiin.
Jännitettä on ollut maiden välillä aiemminkin etenkin Ukrainan sodan alettua vuonna 2022, kun osapuolet asettuivat eri puolille konfliktia. Sodan alussa Valko-Venäjä antoi venäläisten joukkojen hyökätä Ukrainaan alueidensa kautta, kun taas Liettua on osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle.
– Liettua on myös ollut yksi merkittävimmistä ukrainalaisia pakolaisia vastaanottavista maista, mikä on rasittanut pienen maan taloutta, Nizhnikau kertoo.
Liettuan viranomaisten mukaan Liettua on vastaanottanut yli 100 000 ukrainalaista pakolaista, joista noin 50 000 on jäänyt maahan.
Varautumista vai ylireagointia?
Nizhnikau kuvailee nykypäivän Valko-Venäjää kovan kontrollin totalitaariseksi valtioksi. Hänen mukaansa on mahdotonta, että kuumailmapallot ja droonit voisivat kulkea ilman, että se olisi valkovenäläisten viranomaisten tiedossa.
– Lähetykset ovat peräisin ulkopuolisilta rajoitetuilta alueilta Valko-Venäjältä, joten viranomaisten on vähintäänkin täytynyt katsoa salakuljetuksia sormiensa läpi.
Nizhnikaun mukaan hybridivaikuttamisen takana on Venäjä.
– Emmehän me voi sitä todistaa, mutta tiedämme ainakin, että Venäjä on tyytyväinen toimintaan.
Ukrainan sodan kautta Liettua on herännyt Venäjän ja sen vaikutusvallan alla olevan Valko-Venäjän uhkaan.
Euronews kertoo, että Liettuan puolustusministeriö on korottanut puolustuskykyään isoilla hankinnoilla sekä joukkojen valmiuden kohottamisella.
Liettua on lisännyt puolustushankintoja Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Kuva: Jooa Granlund
Liettuaa tukevat myös Nato-liittolaiset, jotka lisäävät läsnäoloaan Baltiassa. Esimerkiksi Saksa sijoittaa kokonaisen prikaatin Liettuaan vuoteen 2027 mennessä.
Nizhnikau pitää tärkeänä, että Eurooppa kohentaa omaa puolustusvalmiuttaan. Hän kuitenkin uskoo, että Liettua on ylireagoinut salakuljetusongelmaan.
Hänen mukaansa Liettuan olisi ollut parempi suhtautua hybridivaikuttamiseen rauhallisesti, kuten Viro on tehnyt.
Liettuan varautuneisuutta lisää sen länsirajalla oleva Venäjän erillinen maa-alue Kaliningrad, joka on vahvasti militarisoitua aluetta.
Nizhnikau huomauttaa, että suurin osa valkovenäläisistä ei tue Lukašenkaa tai Ukrainan sotaa. Siksi liettualaisten ei kannattaisi pitää kaikkia valkovenäläisiä vihollisinaan, jotta kansojen väliset ristiriidat eivät paisu.
Valko-Venäjältä kotoisin oleva Nizhnikau korostaa, ettei Venäjä uhkaa Liettuaa tai muita Baltian maita lähivuosina.
– Venäjä ei kykene tekemään kunnollisia toimia Baltiassa vielä, kun Ukrainan sota on käynnissä. Ja sille sodalle ei loppua näy. Uskon, että sota voi kestää vielä vaikka 10 tai 20 vuotta.
