Perustuslakimuutoksen kiireellisyys puhutti eduskunnassa

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tiedustelulainsäädännön uudistamisesta – perustuslakimuutoksen kiireellisellä toteutuksella perustuslakivaliokunnan yksimielinen tuki.

Viime aikoina eduskunnassa on puhuttanut tarve uudelle tiedustelulainsäädännölle. Nykyistä lainsäädäntöä rasittaa sen hajanaisuus ja vanhentuneisuus, johon muut pohjoismaat ovat omissa lainsäädännöissään jo puuttuneet: tämänhetkinen lainsäädäntö ei esimerkiksi mahdollista ennakoivaa tiedustelua terroritekojen estämiseksi.

Jotta tiedustelulainsäädäntöä voitaisiin uudistaa, vaatii se myös perustuslain muutoksen tuekseen. Vaikka kaikki eduskuntapuolueet ovat samaa mieltä sekä perustuslakimuutoksen tarpeellisuudesta että sisällöstä, herätti eduskunnassa tiistaina 2. lokakuuta lakiesityksen toisessa käsittelyssä keskustelua muutoksen kiireellisyys.

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Töllin (kesk.) tekemä ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Karin (sd.) kannattama esitys perustuslakimuutoksen tekemistä kiireellisenä mahdollistaisi lakimuutoksen valmistumisen nopeimmillaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Tölli perustelikin kiireellisyyttä sillä, ettei se ole tullut yht'äkkiä, vaan on ollut jo kauan.

–Meidän turvallisuusympäristö on aika nopeasti muuttunut ja yhä muuttumassa: siksi tarvitaan mahdollisimman nopeasti riittävät valtuudet turvallisuusviranomaisille tarvittavan tiedon ääreen, Tölli sanoi Ruotuväelle.

Vaikka perustuslakituomioistuin lausunnossaan antoi yksimielisen tuen kiireelliselle menettelylle, on sen läpimeno eduskunnassa vielä epävarmaa: menettelyn kiireelliseksi julistaminen vaatii nimittäin viiden kuudesosan enemmistön annetuista äänistä.

Tällä hetkellä kaikki puolueet lukuunottamatta vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia kannattavat kiireelliseksi julistamista. Vasemmistoliitto on suoraan tätä vastaan, perussuomalaiset puolestaan eivät ole vielä julkistaneet kantaansa.

–Meillä ei ole erimielisyyttä siitä, pitääkö perustuslakia muuttaa. Mitään sellaista radikaalia tai välitöntä uhkaa, mikä välttämättä edellyttäisi perustuslain kiireellistä muuttamista, ei ole tullut ilmi, perusteli eduskunnan täysistunnossa kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) puolueensa kantaa perustuslakimuutoksen jättämisestä seuraavalle vaalikaudelle.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson korosti omassa puheenvuorossaan, että kiireellinen menettely näin kevyin perustein voisi madaltaa kynnystä muuttaa perustuslakia jatkossakin kiireellisenä.

Perinteisin menetelmin tällaisen lisäyksen sisällyttäminen perustuslakiin voisi tulla todennäköisesti voimaan aikaisintaan vuonna 2020, mutta nopeutetulla menettelyllä laki olisi mahdollista saada voimaan jo tämän vuoden loppuun mennessä.

–Maanpuolustuksen näkökulmasta uusi tiedustelulainsäädäntö tarkoittaisi sitä, että meillä olisi parempi kyky ennakoida ja ennaltaehkäistä mahdollisesti Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia. Perustuslakimuutoksen kiireellinen menettely varmistaisi sen, että lainsäädäntö voidaan ottaa käyttöön viivyttelemättä, tiivistää esitystä kannattanut Mika Kari vielä vaikutuksia.

Perustuslakimuutoksen kiireelliseksi julistamisesta päätetään keskiviikkona 3. lokakuuta. Perussuomalaiset julkistavat kantansa saman päivän aamuna.