"Perinteinen kuvaus sodasta on muuttunut" – Ukrainan sota ei perustu puhtaasti jalkaväen vahvuuteen
Ukrainalainen yhteiskunta pyritään punamaalaamaan totaalisesti.
Venäjä on opetellut valtaamisen salat tällä vuosisadalla paremmin kuin mikään muu maa. Pelkät droonit eivät riitä saavuttamaan Venäjän tavoitteita, vaan sen on tähdättävä rakenteellisempaan tuhotyöhön.
Exeterin yliopiston emeritusprofessori David Lewisin mukaan Venäjän valtausoperaatio perustuu kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden hallintaan.
– Ei ole kyse pelkästä sotilaallisen ylivallan tavoittelusta, vaan samalla talouden, politiikan ja opetusjärjestelmän uudelleenjärjestelystä.
Venäjän toimet Ukrainassa eivät siis rajoitu pelkästään vain sotilaalliseen hallintaan. Lopullisena tavoitteena on alueen täydellinen venäläistäminen, jota Krimin niemimaalla on harjoitettu jo tovi.
– Ukrainalla oli venäjänkielisen sisällön aukko, jonka vuoksi Venäjän oli helppo käynnistää propagandansa. Tämä johti lopulta venäläisen narratiivin nousemiseen valtamediaan, kertoo Lewis.
Propagandasuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi museoiden arvoesineiden ryöstäminen ja rakennusten uudelleenrakentaminen. Nämä historialliset kohteet korvataan venäläistä ideologiaa ja historian kuvaa myötäilevällä sisällöllä.
Myös kulttuurituotantoa pyritään venäläistämään täysin.
– Miehitetyillä alueilla ukrainalaiset näytelmät ja elokuvat ovat täysin kielletty. Esimerkiksi Mariupolin draamateatteri on rakennettu pommitusten jälkeen uudelleen, ja teatteriesitykset koostuvat täysin pelkistä venäläisistä tuotannoista.
Lewis korostaa vaikutusvaltaisten henkilöiden merkitystä, sillä näkyvimmät Venäjän vastustajat pyritään hiljentämään kaikin mahdollisin keinoin.
– Satoja protestoijia vietiin Venäjän mukaan "kellariin" eli hätävaravankiloihin poliisilaitoksille, joissa he joutuivat vakavan väkivallan ja huonon kohtelun uhreiksi.
Venäjä siis pyrkii romuttamaan Ukrainan taistelutahdon niin aseellisesti kuin myös hiljalleen tuhoamalla kulttuuria kansalaisten kustannuksella.
Koneiden aikakausi on nyt
Viime viikolla Suomeen ajautuneet droonit ovat täydellinen esimerkki siitä, millä keinoin Venäjä pitää Ukrainaa otteessaan näiden kulttuuristen tuhoamiskeinojen lisäksi. Droonit on todettu kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi taistelukentän hallitsemiseen ollessaan äänettömiä ja erittäin tappavia.
Insinöörieversti (evp.) Jyri Kosola kertoo droonien muuttaneen sodankäynnin totaalisesti. Sotaa ei tule enää käydä laajamittaisen jalkaväen ja panssariajoneuvojen voimin.
– Ukrainan sodassa ensimmäinen asia oli pataljoonien ja komppanioiden purkaminen joukkueiksi ja partioiksi. Käytännössä mikä tahansa isompi sotilasjoukko vetää tulta puoleensa ja droonit iskevät kiinni.
Kosolan mukaan ihmisen rooli on nykyään passiivinen ja esimerkiksi droonien vaikutusalueella eli tappovyöhykkeellä taistelijan on oltava huomaamaton ja selvitä hengissä koneiden armoilla.
– En osaa sanoa, onko ensisijainen taistelumuoto se, että kone taistelee konetta vastaan vai kone taistelee ihmistä vastaan.
Kosolan mukaan Ukrainan sodassa nousseet teknologiset ilmiöt, kuten droonien hyödyntäminen, ovat kuitenkin olleet odotettavissa jo yli vuosikymmenen ajan.
– 10-25 vuotta olemme nähneet, mihin sodankäynti menee. Suurimpana poikkeuksena on ollut vain niiden suuri laajuus ennustuksiin nähden.
– Perinteinen kuvaus sodasta on muuttunut ja molemmat osapuolet ovat huomanneet sen, Kosola lisää.
Jyri Kosola ja David Lewis toimivat puhujina keskuskirjasto Oodissa Turvallisuuspoliittinen iltapäivä -tapahtumassa. Tapahtuma käsitteli laaja-alaisesti Venäjän valloitusoperaation perjaatteita ja pyrkimyksiä. Tapahtuman juonsi suurlähettiläs emeritus Hannu Himanen.
Tapahtuman järjesti kirjakustantamo Docendo.
