"Perinteinen demokratia saa tässä tilanteessa uuden tulkinnan" – Tutkimusraportti auttaa ymmärtämään, miltä sodan riivaama Suomi voisi näyttää

Sitran rahoittama raportti esittelee neljä skenaariota sotatalouden vaikutuksesta yhteiskuntaan eritasoisten kriisien aikana.

Pohjois- ja Itä-Suomi on sotatoimialuetta, osa idästä on miehitetty. Väestö vähenee dramaattisesti, kun tappiot rintamalla kasvavat ja kykenevät pakenevat sotaa ulkomaille. 

Talous on kääntynyt täydelliseksi sotataloudeksi ja puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut 35 prosenttiin. Siviilihyödykkeitä säännöstellään ja työvoimapula lisää painetta pakkotyövoiman käyttöön. 

Näinkin karua tilannetta tarkastellaan uudessa tutkimuksessa, joka analysoi Suomen sopeutumiskykyä sotatilanteeseen neljän erilaisen tulevaisuuden skenaarion kautta.

Sitran rahoittamassa ja Capfulin tekemässä tutkimuksessa skenaarioiden tapahtuma-aika on asetettu vuoteen 2035 ja siinä keskitytään erityisesti sotatilan talousnäkökulmiin. Tavoitteena ei ole ollut ennustaa tulevaisuutta täydellisesti, vaan kartoittaa erilaisia tapahtumaketjuja sekä arvioida rehellisesti niiden seurauksia kansainväliselle politiikalle ja Suomen turvallisuudelle. 

Muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä on pystyttävä varautumaan moninaisiin uhkiin. Skenaariotutkimuksen avulla voidaan edistää tätä valmistautumista.

Sääntöpohjainen maailmanjärjestys

Neljästä skenaariosta lievin on nimetty uudeksi kylmäksi sodaksi, jossa turvallisuusympäristö on vakaa mutta jännitteinen. Se on tulevaisuuksista ainoa, jossa Suomen talouden on arvioitu kykenevän kasvuun.

Tässä tulevaisuudessa Yhdysvallat palaa rooliinsa kansainvälisen yhteistyön ja Naton johtajana. Euroopan unioni on yhtenäinen, vaikka siihen kohdistuu jatkuvaa hybridivaikuttamista. 

– EU:n yhtenäisyys tässä skenaariossa vahvistuu, ja tämän kehityskulun tukeminen on tietysti Suomen intressien mukaista, totesi talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta tutkimusraportin julkaisutilaisuuden paneelikeskustelussa.

Eloranta nosti myös esille mahdollisuuden Euroopan unionin kehittämisestä liittovaltion suuntaan. 

– Meidän turvallisuus- ja kauppapoliittisen jatkuvuuden kannalta sen vahvistaminen on ehdottomasti Suomen etujen mukaista. 

Skenaariossa elämä jatkuu normaalisti valtaosalla suomalaisista. 

Kiina hallitsee maailmankauppaa

Toisena tilanteena nimetään Kiina-johtoinen uusglobalismi, jossa lännen rooli on vähentynyt. Yhdysvallat on vetäytynyt kuoreensa kärsien sisäisestä epävakaudesta. Venäjä uhkailee Eurooppaa, mutta Kiina pitää maan kurissa.

Maailmankaupan vapaus on vahvistunut Kiinan ajaessa globalismia. Tämän seurauksena EU heikentyy.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen näkee Kiinan aseman korostumisessa myös positiivisia mahdollisuuksia Suomelle. 

– Kiina on halunnut tässä skenaariossa pitää yllä suhteellisen vapaata kauppaa, ja silloinhan meillä olisi Kiinan kanssa yhteiset intressit.

Lehtonen muistuttaa arvoristiriitojen voivan muodostua suurimmaksi esteeksi Suomen ja Kiinan läheiselle suhteelle. 

– Pitäisi jättää vähemmälle uiguurien tilanteesta muistuttelu Kiinan johtoa tavatessa ja toimia niin kuin neuvostoaikana keskittyen hyviin kauppasuhteisiin.

Eloranta toteaa Kiinan olevan jo nyt erittäin vahva toimija kansainvälisillä markkinoilla Yhdysvaltojen vetäydyttyä niiltä viimeisen vuoden aikana. Sieltä voisi löytyä talouskasvun mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle pienelle maalle. 

– Toki kannattaa muistaa, että Kiinan investointien mukana tulee aina tiettyjä naruja ja ennakkoehtoja, hän lisää. 

Suomi ja liittolaiset sodassa

Kolmas ja neljäs skenaario ovat kaikista draamattisimpia ja kuvaa Suomea osana Baltiassa käytävää sotaa sekä Suomea avoimessa kulutussodassa. Näissä tilanteissa kansainväliset liittoumat ovat hajonneet ja suurvallat kamppailevat täyttääkseen syntyneen valtatyhjiön.

Skenaariossa, jossa Baltiassa soditaan, Nato on toimimaton ja Suomi on osallisena konfliktissa Venäjää vastaan. Suomen maaperälle tehdään joitakin kohdennettuja iskuja ja puolustusmenojen osuus BKT:sta nousee kymmeneen prosenttiin.

Julkinen sektori kasvattaa puolustuspanostuksia ja teknologinen kehitys keskittyy puolustusinnovaatioihin. Maanpuolustuksellista valmiutta nostetaan, kun osa reservistä on jatkuvassa palveluksessa.

Maailmankauppa on pirstoutunut pienemmiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi. 

Itämeren strateginen tärkeys korostuu Baltiassa käytävän sodan aikana

Suomelle Itämeren käytettävyyden varmistaminen kauppa- ja kulkuliikenteelle on elinehto. 

– Merikuljetusten vaarantuminen on todella iso ongelma Suomen sijainnin huomioon ottaen. Meille jäisi ilmakuljetukset sekä juna- ja maantiekuljetukset Tornion kautta, joka on pitkä ja kallis reitti, Lehtonen analysoi. 

Hän lisää kuitenkin saman ongelman koskevan myös Venäjää. 

– Venäjän reitti ulkomaailmaan kulkee samojen merialueiden kautta, kuin mitä meidänkin laivat menee. En ole ihan vakuuttunut, että on Venäjän intresseissä häiritä Itämeren laivaliikennettä niin, että se estyy. 

Neljäs skenaario on katastrofaalinen: suurvaltojen etupiiripolitiikka on tehnyt paluun, ja Suomi puolustautuu maaperällään Venäjän hyökkäystä vastaan. Venäjä on aggressiivinen myös muita valtioita kohtaan. 

Liittolaismaat, erityisesti Ruotsi, Norja ja Britannia, antavat Suomelle merkittävää sotilaallista tukea. Suomen on kuitenkin kannettava päävastuu omasta puolustuksestaan. 

EU on käytännössä hajonnut ja Yhdysvallat keskittyy ajamaan omia etujaan.

Todennäköisesti yksikään raportissa esitelty skenaario ei toteudu sellaisenaan, muistuttaa konsulttitoimisto Capfulin kansainvälisen turvallisuuden ja kriisivalmiuden asiantuntija Justus Joenaalto. Kuva: Elis Henell

Innovaatiot kohdistetaan sotateknologiaan. Tavoitteena on saada halvalla hinnalla paljon massaa, ja siviiliteknologiaa on laajasti muokattu sotilaallisiin tarkoituksiin. 

Suomen kansalaisten vapauksia rajoitetaan merkittävästi. Työntekijöitä siirretään pakkokeinoin yhteiskunnan kriittisille sektoreille, miehet eivät saa poistua maasta ja eläkevaroja käytetään menojen kattamiseen. Yhteiskunta on muuttunut tunnistamattomaksi. 

– Perinteinen demokratia, missä on vaalit ja sananvapaus, saa tässä tilanteessa uuden tulkinnan, Lehtonen pohtii. 

Talous- ja sosiaalihistorian professori Eloranta toteaa, että vaikka demokratia kaventuu kriisitilanteissa, vahvat demokratiat selviävät konfliktista yleensä paremmin. 

– Sieltä löytyy paremmin puolustustahtoa. Halutaan tukea sen yhteiskunnan selviämistä. 

Kaikissa skenaarioissa toistuu tietyt tarpeet ja päätelmät. Muun muassa strategisen autonomian tarve, turvallisuuden ja talouden tasapainottamisen haasteet sekä Suomen alueiden eriytyminen nousevat toistuvasti esiin. 

Itä- ja Pohjois-Suomessa sodan uhka ja tuhot koetaan voimakkaammin kuin maan läntisissä ja eteläisissä osissa. Skenaarioissa luotetaan kriisin vahvistavan yhteisöllisyyttä, mutta myös varoitetaan väestön saattavan paeta, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. 

Verrokkimaita ja asiantuntijalausuntoja

Skenaarioiden luomista varten analysoitiin verrokkimaita, jotka joko käyvät tällä hetkellä sotaa tai valmistautuvat aktiivisesti sodan uhkaan. Näitä maita olivat Puola, Etelä-Korea, Israel ja Ukraina.

Projektissa tarkasteltiin esimerkiksi maiden puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta sekä kotimaisen puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia ja työllistämisvaikutuksia. Lisäksi huomioitiin yleinen suhtautuminen varustautumiseen ja sotimiseen.

Kansainvälisiä havaintoja peilattiin Suomen talouden ja yhteiskunnan erityispiirteisiin. 

Lisäksi tutkijat haastattelivat suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Näin varmistettiin, että oikeat kehityskulut sekä epävarmuustekijät oli otettu maa-analyyseissa huomioon. 

Kerättyjen tietojen ja analyysin pohjalta koottiin tulevaisuuden skenaariot sotatalouden etenemisestä ja sen vaikutuksista Suomessa.

Capful korostaa, että tutkimushankkeessa tarkastellaan vain skenaarioita, joissa Suomi kasvattaa merkittävästi puolustusmenojaan. Tilanteet, joissa Suomen puolustusmenot pysyisivät nykyisellä tasolla tai kasvaisivat vain maltillisesti, on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. 

Tarkoituksena ei ole ollut arvottaa tapahtumien todennäköisyyttä.

Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.