Pelastustoimi käytti Puolustusvoimien suorituskyky-mallia pohjana uudessa hankkeessaan – näin asiantuntija arvioi pelastustoimen tarpeita
Asiantuntija arvioi uuden hankkeen pohjalta pelastustoimen keskeisiä haasteita, roolia varautumisessa ja toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
Osana pelastustoimen uudistusta sisäministeriön suorituskykyhankkeessa tuotettiin tietoa pelastustoimen kehittämisen tueksi.
Pelastustoimi on sekä lähipalvelu että valtakunnallinen järjestelmä. Pelastustoimi saattaa joutua vastaamaan valtakunnallisesti esimerkiksi isoihin onnettomuuksiin. Tämän vuoksi alueellisten pelastustoimien yhdenmukainen vastaaminen on tärkeää.
Hankkeessa syntyi mittava määrä tuotoksia. Yksi näistä oli palveluiden suunnitteluperusteita koskeva malli.
Malli kehitettiin sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Teija Mankkisen mukaan, jotta alalla käytetyt käsitteet ymmärrettäisiin samalla tavoin ja että alalle saataisiin käyttöön yhdenmukaiset, eri palveluja koskevat suunnitteluperusteet.
– Malli on yhteinen pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen ja väestönsuojelun palveluille ja se sopii käytettäväksi kaikilla hallinnon tasoilla, hehkuttaa Mankkinen.
Katse pelastustoimeen valtakunnallisena toimijana on kiinnittynyt pelastusuudistuksen alla entisestään. Hankkeessa määriteltiin ensimmäistä kertaa pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen suorituskykyvaatimukset.
– Näiden lisäksi hankkeessa on tuotettu arvio pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn kehittämistarpeista sekä määritelty yhteistyössä eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa pelastustoiminnan uhkaskenaariot, Mankkinen luettelee.
Mallia otettiin hankkeessa Puolustusvoimien suorituskyky-mallista. Suorituskykyvaatimuksia työstettiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
– Yhtenä hankkeen kehittämisehdotuksena oli, että yhteistyötä tulisi tiivistää edelleen ja esimerkiksi yhteisen tilannekuvan ja toimintaympäristöanalyysin laatiminen olisi hyödyllistä, Mankkinen toteaa.
Huolta varautumisesta ja resursseista
Tulosten perusteella pelastustoimea huolestuttaa hyvinvointialueille siirryttäessä kuntien valmiussunnittelun tukemisen jatkuminen ja pelastustoimen resurssien riittävyys.
Hankkeessa kartoitettiin pelastuslaitosten alueellisen varautumisen yhteistyön roolia ja toimintatapoja. Hankkeessa havaittiin eroavaisuuksia eri pelastuslaitosten tekemässä varautumisen yhteistyössä ja sen tukemisessa.
Henkilöstöä käytetään pelastuslaitoksissa eri tavoin ja myös varautumiseen määritellään kuuluvan eri asioita.
– Resurssien määrä vaikuttaa siihen, kuinka proaktiivista kuntien valmiussuunnittelun tukemiseen liittyvät palvelut ovat, sanoo Mankkinen.
Toinen keskeinen huolenaihe on resurssien riittävyys. Pelastustoimen rahoituksen vajeen on arvioitu olevan 81 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.
– Arvioon sisältyvät kustannukset, jotka johtuvat pelastustoimen palvelutason saattamisesta laissa säädetylle tasolle sekä varallaoloa korvaavasta järjestelmästä aiheutuvat kustannukset, Mankkinen kertoo.
