Paula Risikko peräänkuuluttaa arjen turvallisuustaitojen syventämistä

Naisten Valmiusliiton tuore puheenjohtaja Paula Risikko haluaa turvallisuuden edistämisen tiukemmin osaksi jokaisen arkea jo peruskoulusta lähtien ja tehdä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta matalan kynnyksen toimintaa jokaiselle.

Kansanedustaja Paula Risikko aloitti vuodenvaihteessa valtakunnallisen Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana. Naisten Valmiusliitto on naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia edistävä valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Liiton tavoitteena on luoda naisille edellytyksiä osallistua turvallisuustyöhön sekä normaali- että kriisioloissa. 

– Otan tehtävän vastaan erittäin innostuneena. Olen päässyt toimimaan niin ministerinä kuin sairaanhoitajanakin, joten olen nähnyt, miten tärkeä perustarve turvallisuus on ihmiselle ja miten tärkeää onkaan edistää kokonaisturvallisuutta. Sitä Naisten Valmiusliitto tekee, Risikko hehkuttaa.

Risikko linjaa haluavansa jatkaa edeltäjiensä ansiokasta työtä, jonka ansiosta liiton toiminta on erittäin korkeatasoista. Kenties suurimpana haasteena, jota lähteä ratkomaan, hän pitää kovaa kilpailua ihmisten vapaa-ajasta, jota vapaaehtoistyökin vie.

– Uskon, että kiinnostusta toimintaan riittää runsaasti, mutta riittääkö aikaa. Meidän tulee tarjota entistä korkeatasoisempaa toimintaa matalammalla kynnyksellä, jotta jokainen voi osallistua toimintaan. On harmillista, josjärjestötyötä ei pidetä houkuttelevana, sillä se luo uusia polkuja elämässä ja on yksilölle valtavan antoisaa. 

Naisten Valmiusliiton toiminta kietoutuu sen tarjoamien arjen turvallisuutta edistävien koulutusten ympärille. Koulutukset käsittelevät esimerkiksi ensiapua, henkistä kriisinkestävyyttä tai selviytymistä maasto-olosuhteissa. Merkittävimmät koulutustapahtumat ovat vuosittaiset NASTA-harjoitukset, jotka tarjoavat naisille mahdollisuuden hankkia käytännön taitoja arjen häiriötilanteisiin.  

Vapaaehtoisten työ tunnustettava

Politiikan konkarina Risikko nostaa esiin visioitaan liiton vaikuttamistyöstä. Hänen lainsäädännön kehittämissalkustaan löytyy muun muassa laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa hän näkee edelleen päivitettävää. 

– Erityisesti haluaisin, että turvallisuuskoulutettujen naisten osaaminen tunnustettaisiin, ja sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi virka-apuna. 

Tällä hetkellä Suomesta uupuu kokonaan turvallisuuskoulutettujen naisten rekisteri, minkä Risikko korjaisi. Myös valtion taloudellistatukea vapaaehtoiselle toiminnalle kaivattaisiin enemmän. 

Risikko painottaa koulutusten arvokkuutta niin yksilölle kuin työnantajallekin. Yksi tuleva vaikuttamisen paikka onkin saada työpaikat kannustamaan kouluttautumiseen ja tukemaan koulutuksiin osallistumista. 

– Koulutuksiin osallistuu esimerkiksi opettajia ja terveydenhuollon henkilöstöä, joiden työssä koulutuksista saatavat taidot ovat erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä.Toiminnan houkuttelevuuskin nousee, jos sitä saa hyödynnettyä työpaikalla. 

Turvallisuustaidot osaksi koulupolkua

Koska turvallisuustaidot ovat perusta ihmisten kyvylle toimia kriisin keskellä, haluaisi Risikko korostaa turvallisuustaitoja kouluissa jo varhaisessa vaiheessa nykyistä enemmän.

– Arjen turvallisuustaitojen merkitystä pitää kirkastaa. Minun mielestäni ne ovat kansalaistaito, joka pitäisi saada osaksi koulupolkua. 

Näitä peruskoulussa tarjottavia perustaitoja ja ymmärrystä turvallisuudesta täydentämässä on vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus, jonka piiriin nuoria kannustettaisiin jatkamaan oman osaamisen kehittämistä matalalla kynnyksellä. 

– Onneksi nuoret ovat valveutuneita ja näkevät turvallisuustaidot arjen perusasiana, mutta turvallisuushan on kiinni ennen kaikkea myös toisten taidoista. Motivaatio tulee yleensä siitä, kun asian kokee hyödylliseksi itselleen, ja sitähän nämä koulutukset tuottavat.

Konkreettista hyötyä tarjoaisi esimerkiksi koulutusten hyväksiluku opinnoissa. Risikko ehdottaa myös varusmiespalveluksen systemaattista hyväksilukemista jatko-opinnoissa, jotta palveluksen hyöty konkretisoituisi nuorille. Hän näkisi kertausharjoitusten määrän lisäämisen tervetulleena, jotta myös sotilaallisen maanpuolustuksen taitojen kehittäminen jatkuisi voimakkaammin läpi ajan reservissä. 

– Kertausharjoitusten suhteen on kyse ennen kaikkea määrärahoista. Koulutuksen kehityksen osalta minulla on vahva luotto Puolustusvoimien tekemään työhön. 

Kokonaisturvallisuuden edistäjä

Naisten Valmiusliiton Risikko näkee kiistatta vahvana osana kokonaisturvallisuutta, sillä järjestöön mahtuu poikkeuksellisen monipuolinen kattaus erilaisia järjestöjä perinteisistä maanpuolustusjärjestöistä kotitaloustaitoja edistäviin Marttoihin.

– Jokaisella jäsenjärjestöllä on oma roolinsa turvallisuuden edistämisessä, mutta yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa. Yhteistyö tuo synergiaa ja on hieno osoitus kokonaisturvallisuuden edistämisestä. 

Monenlaisista jäsenjärjestöistä muodostuva Naisten Valmiusliitto pystyy Risikon mukaan vastaamaan jatkuvasti muuttuviin uusiin uhkiin erinomaisesti, sillä jokainen järjestö pystyy osaltansa paneutumaan niihin ja luoda valmiuksia torjua niitä. Kun toiminta tällöin laitetaan yhteen, pystyvät järjestöt yhdessä toimimaan kattavasti. 

Liiton koulutustarjonnan hän näkee vastaavan uhkakuvia hyvin, mutta nostaisi tarjontaan erityisesti monitahoisiin hybridiuhkiin varautumisen.

– Uusiin uhkiin on onneksi jo herättykin, mutta niitä pitää erityisesti korostaa niin koulutuksissa kuin toiminnassakin. Kokonaisuutena koulutustarjonta on kuitenkin erittäin kattava ja tarjoaa monipuolisia valmiuksia perustaidoista alkaen.

Naisten valmiusliiton NASTA-harjoitukset kokoavat naisia oppimaan moninaisia arjen taitoja. Kuvan harjoituksessa opetellaan toimintaa väkivaltaisessa ääritilanteessa.
Kuva: Helmi Saarela