Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: puolustusvoimat

Puolustusvoimat on pyrkinyt kiinnittämään huomiota varusmiesten opiskelun tukemiseen.

Palveluksen alkamisajalla on väliä

Alec Neihum

Varusmiesliitto on pitänyt esillä palveluksen alkamisajankohdan vaihtoa. Puolustusvoimissa on jouduttu punnitsemaan eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia.

Siviilielämän ja varusmiespalveluksen nivoutuminen tuottaa joskus harmaita hiuksia. Varusmiespalveluksen ympärille saattaa muodostua siirtymävaiheita, jotka hankaloittavat työntekoa ja opiskelua.

Varusmiesliitto kannattaa palveluksen alkamisen siirtoa kahdella kuukaudella myöhemmäksi. Tammikuun ja heinäkuun sijaan uudet alokkaat aloittaisivat palveluksena maaliskuussa ja syyskuussa. Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitilan mukaan nykyinen asetelma on epäedullinen kesän saapumiserälle.

– Kun suurin osa varusmiehistä tulee palvelukseen suoraan toisen asteen opinnoista, jää koulujen loppumisen ja palveluksen astumisen väliin ajanjakso, johon on vaikea löytää kesätöitä. Kesällä kotiutuessa tulee sama ongelma, palveluksen lopun ja korkeakoulujen alun välillä on tyhjää tilaa, Laitila sanoo.

Varusmiesliiton näkemyksen mukaan maaliskuun ja syyskuun malli parantaisi siirtymää työelämän ja opiskelun sekä varusmiespalveluksen välillä. Pääesikunnan johtavan sosiaalipäällikön Kari Seppäsen mukaan tälläkin mallilla olisi huonot puolensa.

– Aina joku ryhmä kärsii. Painotetaanko mahdollisuutta valmistautua pääsykokeisiin, opintojen alkamisajankohtaa, vai kesätyömahdollisuuksia? Onko opiskelupaikkaa? Jos kaikki tekijät huomioidaan, tulee aina väliinputoojia. Pitäisi olla täydellisesti joustava palvelusaikajärjestelmä, ja se on mahdottomuus, Seppänen kertoo.

Jos talven saapumiserä aloittaisi palveluksen maaliskuussa, olisi varusmiespalvelus mahdollista suorittaa ilman yhtäkään talvikuukautta. Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila myöntääkin, ettei liiton ehdottama malli ole täydellinen.

– Pohjoisen joukko-osastoissa, joissa lumi ja kylmyys ovat isossa roolissa,  on talvikuukausien puute tietenkin ongelma: kaikkiin koulutustavotteisiin ei päästäisi. Mitään sataprosenttisen onnistunutta mallia emme esitä, mutta toivomme että asiasta voitaisiin keskustella. Pienilläkin teoilla saadaan suuria vaikutuksia, Laitila muistuttaa.

Sosiaalipäällikkö Seppäsen mukaan puolustusvoimissa on kiinnitetty huomiota opiskelun, työelämän ja varusmiespalveluksen yhteensopivuuteen.

–  Opiskelijat ja nuoret ovat olleet opinto-ohjauksen piirissä jo peruskoulusta lähtien. Kun he tulevat varuskuntaan, sosiaalikuraattorit jatkavat työtä ja kohdistavat huomion yhteishakuun ja pääsykokeisiin. Pääsykokeisiin valmistautumiselle pitää löytyä tilaa ja paikka, ja kokeisiin on päästävä.