Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kalervo Sipi

Kuva veteraanipäivän juhlalähetyksestä.

Kansallisen veteraanipäivän juhlalähetyksen esittää tänään 27.4. Yle TV1 klo 15. Kuva juhlalähetyksen nauhoituksista Tampere-talolta.

Päivä veteraanien kunniaksi

Janina Forss

Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuosittain 27. huhtikuuta vuodesta 1987 alkaen. Tänä vuonna juhlatapahtuma järjestetään etänä Tampere-talolta teemanaan "Ihmisten välillä hyvä tahto".

Kansallista veteraanipäivää vietettiin 27.4.1987 Lahdessa Lapin sodan päättymisen muistopäivänä. Paikan päällä oli 10 000 veteraania, ja tilaisuuden pää- ja kunniavieras oli silloinen Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto. Tapahtuma sai juhlavat puitteet, sillä samalla vietettiin Suomen 70-vuotisjuhlavuotta, kertoo Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo.

– Suomen käsivarressa aseet vaikenivat vuonna 1945, eli suomalaisten ja saksalaisten välillä käyty Lapin sota päättyi. Tämä päivä juhlistaa sitä, että sota todella päättyi. Päivällä on alun perin haettu veteraanien kunnioitusta ja heidän muistojensa vaalimista.

Martimo korostaa kansallisen veteraanipäivän olevan koko sotasukupolvea kunnioittava juhlapäivä, vaikka veteraanit ovat päivän keskiössä.

– Veteraaniliitoissa pidetään huolta myös veteraanien puolisoista ja leskistä. He ovat tukityömme kohteita siinä missä veteraanitkin.

Yhdessä olemisen kaipuu

Martimon mukaan veteraaniliitoilla on eri paikkakunnilla veteraaniyhdistyksiä, joiden vapaaehtoiset soittavat veteraaneille ja mahdollisuuksien mukaan myös käyvät heidän luonaan.

– Heidän kanssaan ollaan yhdessä: luetaan kirjaa, juodaan kahvia ja pelataan korttia, Martimo listaa.

Martimo kertoo, että eräs naisveteraani sanoi yhdessä tilaisuudessa kaipaavansa kahvikuppien kilinää.

– Tämä kiteyttää hienosti sen, mitä ihminen haluaa ja tarvitsee: yhdessä olemista.

Suomen sotaveteraaniliittoon liittymällä voi tukea liiton toimintaa. Nuorta sukupolvea kaivataan mukaan toimintaan ja veteraaniliittojen kannattajaksi, sillä nykyinen kannattajajoukko on kohtuullisen iäkäs, Martimo toteaa. Liittojen järjestämä toiminta ja myös veteraanipäivän järjestäminen maksavat, joten jäsenmaksulla tukeminenkin on jo suuri apu.

Martimo kertoo, että veteraaniliittojen tukityön kohteena ovat myös veteraanien puolisot ja lesket.
Kuva: Santeri Väänänen

Perinteitä vaalitaan

Veteraanityön päätehtävä on tukityö, joka käytännössä tarkoittaa veteraanien avustamista ja heidän edunvalvontajärjestönä toimimista. Vuonna 2003 perustettu Tammenlehdon perinneliitto on perustamisensa alkuajoista asti valmistellut ja suunnitellut veteraanisukupolven perinteiden ylläpitoa, Martimo kommentoi.

– Olemme nyt rakennemuutosvaiheessa, jossa paikkakuntakohtaisia veteraaniyhdistyksiä ja -piirejä alkaa pikkuhiljaa purkautumaan pois. Niiden tilalle on alettu jo perustaa alueellisia perinneyhdistyksiä.

Martimo muotoilee perinnetyön olevan kaikkea sitä, mitä on tehty talvisodan päättymisestä lähtien: sankarihautojen vaalimista, seminaarien ja muistotilaisuuksien järjestämistä, tutkimusten, kirjojen ja elokuvien tekemistä sekä sankarivainajien ja ylipäänsä sotasukupolven suurtekojen muistamista.

– Vaikka ajan hammas syö veteraanisukupolven pois, veteraanityö jatkuu, Martimo vakuuttaa.

Juhlatapahtuma etänä

Kansallisen veteraanipäivän juhlalähetyksen näyttää Yle TV1 tänään klo 15–16, ja se on
katsottavissa myös jälkikäteen Yle Areenasta. Lähetys on nauhoitettu ja kuvattu Tampere-talolla.

Juhlan teemana on ”Ihmisten välillä hyvä tahto - Välvilja mellan människor”, ja ohjelmassa on musiikkiesityksiä sekä puheita.