Päivä kaatuneitten muistolle
Kaatuneitten muistopäivää vietetään joka vuosi toukokuun kolmantena sunnuntaina. Perinteiseen tapaan kaatuneita muistettiin muun muassa seppeleenlaskuin Hietaniemen Sankariristillä.
Kaatuneitten muistopäivää vietetään Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa kaatuneitten, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneitten sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi.
– Toukokuun kolmas sunnuntai on perinteisesti ollut hyvin tärkeä päivä veteraaneillemme, jotka ovat kokoontuneet sankarihaudoille muistamaan kaatuneita aseveljiään. Erityisen tärkeä Kaatuneitten muistopäivä on kuitenkin kaatuneitten omaisille, leskille ja lapsille. Sotaleskiä on elossa enää muutamia kymmeniä, mutta sotaorpoja vielä runsaat kaksikymmentä tuhatta, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, Hannu Niskanen avaa.
Kaatuneitten muistopäivää on vietetty vuodesta 1940 lähtien. Siihen asti Puolustusvoimien lippujuhlapäivää vietettiin 16. toukokuuta, jolloin Suomen sisällissota päättyi. Päiväkäskyssään 1. toukokuuta 1940 Marsalkka Mannerheim antoi ohjeet muistopäivän vietosta. Vuodesta 1977 lähtien Kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä.
– Yleinen liputus muistuttaa kaatuneitten antamasta uhrista, jonka ansiosta maamme on säilyttänyt itsenäisyytensä, Niskanen viittaa.
Aikuisen vastuu pienestä pitäen
Niskanen sanoo sotaorpojen keski-iän olevan nykyisin yli 80 vuotta. Sotaorvot ovat kuitenkin keskimääräistä huonokuntoisempia ja pienituloisempia, sillä yhteiskunnan ohjailun myötä he päätyivät fyysisesti raskaisiin ja matalapalkkaisiin töihin.
– Moni sotaorpo joutui jo lapsena kantamaan aikuisen vastuuta. Monet joutuivat lastenkotiin, ja heitä myös usein kiusattiin koulussa. Tieto yhteiskunnan tarjoamista eduista ei aina tullut sotaorpojen tietoon. Kaikki edellä sanottu on vaikuttanut sotaorpojen elämään syvästi. Isän ikävä on kasvanut ikävuosien myötä, Niskanen luonnehtii.
– Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme, tasavallan presidentti Sauli Niinistö kirjoitti Twitter-tilillään.
Kuva: Konsta Törne
Perinteinen seppeleenlaskutilaisuus Hietaniemessä
Tänäkin vuonna Kaatuneitten muistopäivää vietettiin perinteiseen tapaan seppeleenlaskuin ja kunniakäynnein. Tasavallan presidentin, Valtioneuvoston, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n, Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä Helsingin kaupungin ja Helsingin varuskunnan osalta laskettiin seppeleet Hietaniemen Sankariristille. Tilaisuudessa oli paikalla myös Kaartin soittokunta esittäen Maamme-laulun.
Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kunnioittivat sankarivainajien muistoa. Tasavallan presidentti julkaisi Twitter-tilillään viestinsä muistopäivän johdosta.
– Me muistamme, me kunnioitamme ja me kiitämme, Niinistö viestitti.
Myös puolustusvoimain komentaja ja Puolustusministeriö julkaisivat Twitter-tileillään omat viestinsä muistopäivän johdosta.
– Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos kunnioittivat kaatuneiden muistoa laskemalla seppeleen Hietaniemessä, Kivinen lausui.
Puolustusministeriön Twitter-tilillä toivotettiin puolustusministerin toimesta hyvää Kaatuneitten muistopäivää.
– Suomen liput liehuvat tänään kaikkien edesmenneiden muistoksi, jotka ovat menettäneet henkensä suomalaisia koskettaneissa taisteluissa. Kaatuneitten muistopäivää on vietetty vuodesta 1940 alkaen, Kaikkonen twiittasi.
