Paikallispuolustusharjoitukset tuovat viranomaiset yhteen

Kuusi harjoitusta. 3 400 osallistujaa. 20 panssaroitua ajoneuvoa. Puolustusvoimat yhdessä muiden viranomaisten kanssa ovat olleet esillä ympäri Suomen.

Kansainvälinen tilanne on kiristynyt. Eletään vielä rauhan aikaa, mutta kahden viimeisen kuukauden aikana on ilmentynyt hybridisodankäynnin elementtejä: käsittämättömiä tuhotöitä, yllättäviä onnettomuuksia, viranomaisten häirintää, mediakampanjoita sekä häiriöitä sähkö- ja puhelinverkossa. Sotilaallista valmiutta tehostetaan ja aloitetaan ankara viranomaisyhteistyö.

Skenaario on ollut lähtökohta tämänviikkoisissa paikallispuolustusharjoituksissa. Kuudessa eri harjoituksessa ympäri Suomea 3 400 sotilasta, viranomaista ja varusmiestä ovat harjoitelleet oman alueensa puolustamista. Maavoimat järjestää paikallispuolustusharjoituksia kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin.

– Paikallispuolustusharjoitukset ovat vakiinnuttaneet asemaansa. Meidän näkökulmasta tämä on erittäin keskeinen osa maavoimien harjoitusjärjestelmää, kuvaa maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen.

Karjalan prikaatin valmiusyksikön varusmiehet valtasivat lentotukikohdan vihollisen hallusta.

Hirvonen myöntää paikallispuolustuksen merkityksen olevan kasvussa. Harjoitukset ovat tärkeä osa viranomaisten yhteistoimintaa.

– Jos puhutaan nykypäivän trenditermiä käyttäen hybridisodankäynnistä, niin sitä tässä harjoitellaan. Viranomaiset harjoittelevat yhteistyötä tilanteessa, jossa ei vielä olla selkeästi sodassa, vaan sotatilannetta edeltävässä vaiheessa, Hirvonen avaa.

Vihollinen on tehnyt maahanlaskun Utin lentoasemalle ja ottanut haltuun lentotukikohdan. Karjalan prikaatin varusmiehistä koostuva valmiusyksikkö on saanut tehtäväkseen vallata tukikohta takaisin vihollisilta.

Kymi 119 -paikallisharjoituksessa harjoiteltiin torstaina reserviläisten ja varusmiesten voimin omalle alueelleen tyypillistä skenaariota. Maanantaina alkanut harjoitus oli paikallispuolustusharjoituksista suurin 1 400 henkilön vahvuudellaan.

–　Päämääräänä on kehittää paikallispuolustuksen suorituskykyä sekä viranomaisten välistä yhteistoimintakykyä nopeassa tilannekehityksessä. Paikkana on tällä kertaa Kouvolan keskusta, Utti ja Vekaranjärvi. Mukana on 300 sotilasta ja viranomaista, 400 reserviläistä sekä 700 varusmiestä, luettelee harjoituksen johtaja, Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Arto Ikonen.

Kymi 119 -harjoituksen johtaja ja Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Arto Ikonen on ollut tyytyväinen harjoituksen kulkuun. – Yhtään onnettomuutta tai vahinkoa ei ole sattunut, eikä negatiivista palautetta ole tullut myöskään kansalaisilta.

Mukana harjoituksessa oli päävastuussa olleen Karjalan prikaatin lisäksi myös Utin jääkärirykmentti, 1. Logistiikkarykmentti, Maasotakoulu ja Kaakkois-Suomen rajavartiosto. Muista viranomaisista harjoitukseen osallistui Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Kouvolan kaupunki sekä ilmailuviranomaisia ja rautatietoimijoita.

– Harjoituksessa joudutaan tilanteeseen, missä yhdenkään viranomaisen voimavarat ei yksistään riitä vaan joudutaan tukemaan toinen toisiaan. Meillä on normaaliolojen valtuudet. Yksittäisen harjoituksen vastuuviranomainen johtaa ja muut viranomaiset tukevat.

Poliisin johdolla harjoiteltiin vaarallisen henkilön kiinniottoa. Pelastuslaitoksella oli puolestaan johdettavana ilmailu- sekä kemikaalionnettomuusharjoitus. Muista viranomaisista esimerkkinä Ikonen mainitsee Kouvolan kaupungin, joka harjoitteli peräti 3 000 henkilön voimin suojautumista sisälle kemikaalikaasuvuodolta.

Valmiusyksikön varusmiehet käyttivät hyökätessään Kasi-simulaatiojärjestelmään kuuluvia liivejä. – Simulaattoreita käytetään aina, koska ne antavat oikean kuvan taistelusta ja motivoivat taistelemaan oikein, harjoituksen johtaja, eversti Arto Ikonen huomauttaa.

Karjalan prikaatin tavoitteena harjoituksissa on harjoituttaa valmisyksikköä sekä kehittää paikallispataljoonien perustamiskykyä, johtamiskykyä ja viranomaisyhteistyötä.

– Toimintaympäristönä on asutuskeskukset. Me osaamme toimia tuolla maastossa, mutta pitää osata toimia myös rakennetulla alueella. Toinen ympäristö, missä pitää osata toimia on lentokenttä, Ikonen kertoo.

Valmiuspäällikkö Hirvonen muistuttaa, että jokainen paikallispuolustusharjoitus toteutetaan harjoitettavan joukon tarpeen mukaan. Maavoimien esikunta antaa ohjauksen, mutta harjoituksen sisältöä se ei ohjaa, vaan huomioon otetaan harjoitettavan alueen erityispiirteet.

– Harjoittelemme operatiivisen tarpeen takia niin, että osaamme toimia eri alueilla. Otamme hybridisodankäynnin nopeaan tilannekehitykseen mukaan alueelliset asiat. Onko meillä esimerkiksi satamaa, lentotukikohtaa vai ollaanko vaikka taajamassa, Ikonen lisää.

Hyökkäävä osasto koostui noin sadasta varusmiehestä. Vastustajan roolissa toimivat paikallispataljoonan reserviläiset.

Ikonen haluaa erikseen korostaa paikallispataljoonan merkitystä. Paikallisjoukot olivat harjoituksessa mukana kertaamassa.

– Paikallispataljoona koostuu lähes kokonaan reserviläisistä. He ovat alueella asuvia henkilöitä, jotka tuntevat infran, elinkeinoelämän ja viranomaiset. Erittäin osaava ja ammattitaitoinen joukko hoitamaan tehtäviä omalla alueellaan ja järjestämään tukipuolen asiat operatiivisille joukoille. Olen ollut erittäin vakuuttunut näinä päivinä heistä, Ikonen kiittää.

Ympäri Suomea järjestettävissä paikallispuolustusharjoituksissa varaudutaan moninaisiin uhkakuviin.

Harjoituksen päättyessä tänään perjantaina aloittaa harjoituksen johtaja Ikonen jälkipuinnin.

– Harjoituksen johtaja kertoo minulle ensihavainnot ja tekee myöhemmin harjoituskertomuksen. Kokoamme kertomuksista parhaat käytänteet yhteen ja jaamme tietoa eteenpäin tuleviin harjoituksiin, Hirvonen kuvaa.

Syyskuussa Maavoimien esikunta järjestää Paikallispuolustusseminaarin, johon kutsutaan kaikki viranomaiset mukaan.

– Tilaisuudessa käydään läpi havaintoja ja keskustellaan paikallispuolustusharjoitusten tulevaisuudesta. Me uskomme tähän konseptiin, Hirvonen alleviivaa.