Paikallispuolustusharjoitukset kehittävät koko maan yhteistyötä

Ympäri Suomea järjestettävät paikallispuolustusharjoitukset tuovat puolustusvoimat yhteen lukuisten viranomaisten kanssa. Harjoitusten tavoitteena on yhteistoiminnan kehittäminen koko paikallispuolustuksen tehtäväkentän läpi.

Maavoimat järjestää 9.–13. syyskuuta viidet paikallispuolustusharjoitukset eri puolilla Suomea. Tänä syksynä harjoituksiin osallistuu 4100 ihmistä, joihin lukeutuu palkatun henkilöstön ja lukuisten viranomaisten lisäksi sotilaspoliiseja, valmiusyksikön varusmiehiä, sekä paikallisjoukkoja.

Harjoitusten yleinen teema on paikallispuolustuksen valmiuden ja suorituskyvyn kehittäminen, sekä eri viranomaisten yhteistoimintakyvyn kohentaminen. Yksittäisillä harjoituksilla on kuitenkin myös yksityiskohtaisempia tavoitteita ja painopisteitä.

– Harjoitusten teemoissa huomioidaan koko paikallispuolustuksen tehtäväkenttä aina oman alueen viranomaisyhteistyön, joukkojen perustamisen, alueen valvonnan ja muiden joukkojen tukemisen kautta taistelutehtäviin esimerkiksi vihollisen erikoisjoukkoja vastaan, linjaa maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen.

Pohjoinen 19 on yksi suurimmista paikallispuolustusharjoituksista. Se järjestetään nimensä mukaisesti Pohjois-Suomessa. Osallistuvan henkilöstön kokonaisvahvuus on peräti 1200, ja siihen kuuluu joukkoja Jääkäriprikaatista, Kainuun prikaatista ja Lapin lennostosta, sekä useita eri viranomaisia Lapin ja Kainuun alueelta.

Paikallispuolustusharjoituksia järjestetään joka vuosi kaksi, yksi keväällä ja toinen syksyllä. Tämä harjoitus keskittyy yksinomaan Kajaaniin ja Kemijärvi-Rovajärvi-Salla alueelle.

– Pohjois-Suomessa on ollut sellainen periaate, että kahdet vuodessa pidettävät harjoitukset järjestetään eri toiminta-alueilla. Ajatuksena on, että kaikkien Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, ja Lapin maakuntien avainalueilla käydään harjoittelemassa, avaa harjoituksen johtaja, Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja, eversti Jari Osmonen.

Tämän syksyn harjoituksen painopisteeksi on otettu hybridiuhat, ei ainoastaan sotilastoimintaa vaan myös koko muuta yhteiskuntaa kohtaan. Keskiössä ovat myös valmiusyksiköiden käyttö ja viranomaisyhteistyö.

– Olemme saaneet joka vuosi lisää osallistujia. Esimerkiksi tämän syksyn harjoitukseen osallistuu myös sosiaali- ja terveystoimi, sekä Lapin keskussairaala, Osmonen tähdentää.

Paikallispuolustusharjoituksiin osallistuvien määrä on lisääntynyt kevään harjoituksista, joihin osallistui 3400 henkilöä.

Harjoitus näkyy siviilien asuinalueilla. Käytetyt paukkupatruunat ovat vaarattomia, mutta meluisia. Harjoituksessa on mukana myös sotilasajoneuvoja.

– Kemijärvellä valmiusyksikön toiminta kiinnosti suuresti kaupungin asukkaita. Harjoitus oli aivan keskustassa, ja paikalle kerääntyi yleisöä seuraamaan varusmiesten harjoittelua, Osmonen kuvailee.

Tiistaina 10. syyskuuta harjoituksessa sattui liikenneonnettomuus Ketolan ja Kemijärven välillä, missä kaksi Pasi-miehistönkuljetusajoneuvoa törmäsivät toisiinsa. Ajoneuvojen kyydissä oli yhteensä 28 Kainuun prikaatin varusmiestä. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut vakavasti, ja kaikki kyydissä olleet ovat jo palanneet joukko-osastoihinsa. Onnettomuudesta huolimatta harjoitus on edennyt muuten hyvin.

– Uskon vakaasti, että harjoituksen tavoitteet tullaan saavuttamaan, Osmonen toteaa.