Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat

Kuvassa pelastajat harjoittelevat paarien kanssa toimintaa vaurioituneessa rakennuksessa.

Viranomaisyhteistyö on paikallispuolustuksen avainasemassa.

Paikallispuolustusharjoitukset alkoivat ympäri Suomen

Janina Forss

Puolustusvoimat vahvistaa valmiutta Maavoimien paikallispuolustusharjoituksin, joita järjestetään kahdesti vuodessa. Hiljattain alkoivat syksyn harjoitukset.

Viisi koko Suomen alueella järjestettävää paikallispuolustusharjoitusta kokoaa yhteen Puolustusvoimien henkilökuntaa, varusmiehiä, reserviläisiä sekä eri viranomaisten ja järjestöjen edustajia. Kaiken kaikkiaan harjoituksiin osallistuu noin 5 500 henkilöä, 11 viranomaista tai järjestöä ja 750 ajoneuvoa.

Harjoitusten ajankohdat ovat välillä 3.–11. syyskuuta. Näitä harjoituksia ovat Pohjoinen 2/2021 (Kainuu ja Lappi), Kehä 2/2021 (pääkaupunkiseutu), Rauma 2021 (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa), Etelä-Kymi 2021 (Kymenlaakso) sekä Kanta-Häme 2021 (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi).

Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Kari Kaakinen sanoo harjoitusten alkamis- ja päättymisajoissa olevan pieniä eroavaisuuksia johtuen paikallisesti ja alueellisesti yhteensovitetuista tavoitteista, kuvatuista tapahtumista sekä toteutuspaikoista.

– Kussakin viidessä alueellisessa harjoituksessa räätälöity, yksityiskohtainen ohjelma poikkeaa toisistaan; toisaalla harjoitellaan ympäri vuorokauden, toisaalla toiminta on jaksotettu vuorokausirytmi.

Sivullisille paikallispuolustusharjoitukset näyttäytyvät sotilasajoneuvoin asutuskeskuksissa: Puolustusvoimien osalta liikkeellä on panssaroituja ajoneuvoja, maastoajoneuvokalustoa ja koulutuskäytössä olevaa sotavarustusta sekä vuokrattua materiaalia ja kalustoa. Myös muiden viranomaisten kalustoa näkyy katukuvassa.

Osaan harjoituksista liittyy lentotoimintaa, ja harjoitusjoukot käyttävät vaarattomia, mutta melua aiheuttavia paukkupatruunoita.

– Muutamin paikoin reserviläis- ja varusmiesyksiköt toimeenpanevat kovapanosammuntoja käytössä olevilla ampuma-alueilla ja -radoilla. Harjoitusampumatarvikkeita käytetään alueellisten harjoitusten johtajien sopimissa ja määrittämissä paikoissa. Suomalaisia sotilaita turvaamassa yhteiskunnan toimintaa näkyy eri paikkakunnilla kaupunkikuvassa, taajamissa ja liikenteessä, Kaakinen lisää.

Harjoittelun monipuolisuus nostaa osaamistasoa

Paikallispuolustus kuuluu Maavoimien koko maan kattavaan taistelutapaan, ja harjoituksissa joukot toimeenpanevat osia omista tehtävistään.

– Tavoitteena on, että useamman vuoden harjoitusketjut varmentavat osaamisen eri tehtävissä. Alueellisesti harjoitus luo paikallisturvallisuutta. Harjoituksessa linnoitetaan, suojataan kohteita, torjutaan hyökkäyksiä, pelastetaan ihmishenkiä ja materiaalia, tuetaan muita viranomaisia ja yhteisöjä sekä mahdollistetaan yhteiskunnan toiminta vakavassa häiriötilanteessa, Kaakinen avaa harjoituksen tavoitteita.

Paikallisjoukoissa toimivien, oman alueensa hyvin tuntevien reserviläisten sekä Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvien tehtäviä ovat muun muassa joukkojen perustaminen ja tukeminen, alueiden valvonta ja kohteiden suojaaminen, erilaiset taistelutehtävät sekä yhteistoiminta muiden viranomaisten ja kuntien kanssa.

– Paitsi viranomaisyhteistyö, myös yhteistoiminta kansalaisten, kansalaisryhmien, järjestöjen, yritysten ja kumppaneiden kanssa on oleellinen osa paikallispuolustusta, Kaakinen täydentää.

Harjoitukset järjestetään koronarajoitukset huomioiden

Harjoituksissa noudatetaan valtioneuvoston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia suosituksia koronavirusepidemian hillitsemiseksi. Harjoitusten toteuttamisessa huomioidaan myös Puolustusvoimien koronavirusepidemian mukaiset valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rajoitteet.

Reserviläisiä on ohjeistettu tulemaan harjoitukseen vain terveenä, ja harjoituksen järjestävä joukko-osasto ohjeistaa harjoitukseen saapuvia reserviläisiä tarkemmin suojautumistoimista.