Pääsotaharjoitus mittaa häiriönsietokyvyn merenpohjasta pilvien päälle

Puolustusvoimien pääsotaharjoituksen valmistelu on jo hyvässä vauhdissa, ja harjoitus kyetään toteuttamaan pandemiatilanteesta huolimatta. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja uskoo, että ympäröivät poikkeusolot antavat samalla hyvän mahdollisuuden harjoitella häiriötilanteen varalta.

Puolustusvoimien vuoden 2021 pääsotaharjoitukseksi suunniteltu Arctic Lock 21 päätettiin syksyllä perua koronatilanteen vuoksi. Harjoitusta oli kaavailtu merkittävän kansainväliseksi; osallistujia oli kutsuttu 13 keskeisestä kumppanimaasta. Tilalle päätettiin organisoida kansallinen pääsotaharjoitus, joka toteutetaan sarjana eri puolustushaarojen harjoituksia touko-kesäkuun aikana.

– Ei ole sellaista näkymää, ettei nyt järjesteillä olevia harjoituksia saataisi toteutettua, vakuuttaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana ja koulutuspäällikön sijaisena toimiva eversti Jukka Nurmi Pääesikunnan koulutusosastolta.

Harjoituksessa on kaksi painopistettä: puolustushaarojen omien joukkojen harjoittelu sekä ruotsalaisten kanssa tehtävä yhteistyö. Arctic Lockin peruuntumisesta huolimatta Ruotsi osallistuu tärkeänä kumppanimaana suureen osaan harjoituksista. Ruotsalaisten tarkempi osallistuminen suunnitellaan lähempänä tapahtumaa, millä varmistetaan harjoitusten turvallinen toteuttaminen paikalliset olosuhteen huomioiden. 

– Lisäksi harjoitellaan puolustushaarojen yhteisoperointia, kuten tulenkäyttöä ilmasta maahan ja maalta merelle. Keskeisintä on kuitenkin se, että nyt Maa-, Meri- ja Ilmavoimien palveluksessa olevat varusmiehet pääsevät harjoittelemaan omaa tehtäväänsä tärkeimmillä toiminta-alueillaan, Nurmi valottaa.

Eversti Nurmi sanoo, että harjoituksissa pyritään toimimaan mahdollisimman normaalisti. Kuva: Santeri Väänänen.

Perusasiat keskiössä

Nurmi pitää tärkeänä, että harjoitukset saadaan pidettyä koronatilanteesta huolimatta. Kyseessä on tavallista valmiuden ja suorituskyvyn ylläpitoa sekä reserviläisten että nyt palveluksessa olevien joukkojen näkökulmasta

– Mitään erityisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia syitä harjoittelulle pandemia-aikaan ei ole, vaan haluamme panostaa varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoituksiin, kuten normaalistikin. Näissä niin sanotuissa loppusodissa touko-kesäkuussa on mahdollista harjoitella poikkeusolojen joukkokokoonpanoissa. 

Vuoden alussa paikallispuolustusharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määrää vähennettiin alueilla, joilla koronatilanne oli menossa pahempaan suuntaan. Terveysturvallisuuden ylläpidossa onnistuttiin erinomaisesti. Nurmi painottaakin alueellista tarkkailua; jos liikkumisrajoituksia vielä asetettaisiin, niitä koskevilta alueilta ei reserviläisiä kutsuttaisi mukaan.

– Korostamme yhä perusasioita. Ohjeistamme etenkin harjoituksiin kutsuttavat reserviläiset hyvin tarkkaan käsidesin ja maskien käytöstä, minkä lisäksi heidät pidetään kokonaan erillään varusmiehistä, Nurmi listaa.

Kevään tullessa lähestulkoon kaikki toiminta voidaan järjestää ulkona. Nurmi korostaa, että mahdolliset riskit minimoidaan ja tilanteita ennakoidaan, mutta uudenlaiset olosuhteet avaavat myös uusia mahdollisuuksia.

– Olemme pohjimmiltaan poikkeusolojen organisaatio, ja pandemia antaa hyvän harjoittelumahdollisuuden normaaliolojen häiriötilanteeseen.

Pohjoisen metsissä

Yksi esimerkki suuren mittakaavan kokonaisuudesta on Maavoimien Northern Forest 21 -harjoitus, jossa puolustushaaran päätehtävä on harjoitella operointia haastavissa Pohjois-Suomen olosuhteissa. Toimintaan osallistuvat Kainuun prikaati, Jääkäriprikaati, Maasotakoulu, Porin prikaati, Panssariprikaati, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Puolustusvoimien tiedustelulaitos ja Rajavartiolaitos. 

Harjoituksen johtajan apulainen, everstiluutnantti Tomi Pekurinen Maasotakoulusta kertoo, että yhdenaikaisesti mukana on enimmillään noin 6 000 henkilöä. Määrään lukeutuu Maavoimien joukko-osastojen varusmiesten ja Rajavartiolaitoksen osallistujien ohella tuhansia reserviläisiä. Tietyt reserviläiset ovat saattaneet osallistua harjoitukseen valmistaviin vapaaehtoisiin harjoituksiin, ja Northern Forestissa he ovat käskettyinä kertausharjoituksessa. 

Pekurinen alleviivaa suurten harjoitusten merkitystä laajojen joukkokokonaisuuksien yhteistoiminnan harjoittelulle. Maavoimat tekevät harjoituksessa yhteistyötä etenkin Ilmavoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa.

– Yhteisen vaikuttamisen ketjua harjoitellaan laajasti eri johtamistasoilla. Konkreettisesti se näkyy harjoitusjoukoille esimerkiksi "ilmasta maahan" -suorituskyvyn testaamisena, Pekurinen avaa.

Perusasiat maskien käytöstä osastojakoihin otetaan yhä tarkoin huomioon. Kuva: Combat Camera / Leevi Hälvä.

Kohti ensi vuotta

Vaikka harjoitukset saadaan hyvään vauhtiin maailman tilanteesta huolimatta, odottaa eversti Nurmi paluuta tavalliseen kansainvälisten harjoitusten sykliin. Lähemmäs normaalitasoa pyritään pääsemään jo ensi vuonna.

– Tulevalle vuodelle on suunniteltu Suomeen ja ulkomaille useampiakin harjoituksia, joissa mukana on Ruotsin lisäksi useita keskeisimpiä harjoittelukumppaneita aina Yhdysvalloista Norjaan ja Isoon-Britanniaan, Nurmi selventää.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana Nurmi pitää Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:n toimintaa ensiarvoisen tärkeänä tulevaakin toimintaa suunnitellessa.

– Vaikka nyt tulevissa harjoituksissa mukaan pääsevät reserviläiset ovatkin käsketysti kertaamassa, on vapaaehtoisella maanpuolustuksella ollut oma roolinsa siinä, että Puolustusvoimien suorituskykyä on ylläpidetty ja kehitetty. MPK:sta on rakentumassa aivan oleellinen osa Suomen puolustusjärjestelmää.