Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Oskar von Essen

Kuvassa pääministeri Petteri Orpo Maanpuolustuskorkeakoululla.

Petteri Orpon mukaan suomalaista turvallisuusosaamista voisi myydä ulkomaille

Pääministeri Orpo haluaa tehdä maanpuolustuskursseista vientituotteen

Joni Määttä

Maanpuolustuskurssin suorittaneista koostuva maanpuolustuskurssiyhdistys kokoontui eilen kevätkokoukseensa Helsingin yliopiston juhlasaliin. Puhujana juhlassa oli pääministeri Petteri Orpo.

Pääministeri Petteri Orpo ehdotti maanpuolustuskurssien tuotteistamista vientituotteeksi, ja uskoi, että kokonaisturvallisuuteen liittyvälle osaamiselle olisi kysyntää myös muualla Euroopan unionissa. Orpo puhui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa 14. toukokuuta.

– Osana kokonaisturvallisuusajattelun jalkauttamista eurooppalaiselle tasolle mieleen tulee, että meidän pitäisi kehittää maanpuolustuskurssien konseptia myös vientituotteeksi. Yli kuudenkymmenen vuoden ja 248 kurssin kokemukset ja opit olisi syytä tuotteistaa, hän vakuutti.

Hän kertoi kansallisen varautumisen olleen huonolla tolalla monessa länsimaassa Ukrainan sodan alettua. Suomen tilanteen hän kertoi olleen huomattavasti parempi, johtuen osittain vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosiosta.

– Syy oli yksinkertainen. Suomessa pidimme kokoajan huolta kansallisesta puolustuksesta ja laajemminkin yhteiskunnan kriisinsietokyvystä.

Hallitus on luvannut hallitusohjelmassaan parantaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. Edellisen kerran valtioneuvoston puolustusselonteko on tehty loppuvuonna 2021 ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja Nato-jäsenyyttä. 

Puolustusministeriö on aloittanut puolustusselonteon valmistelun ja sen tarkoituksena on antaa puolustuspoliittiset linjaukset 2030-luvun alkupuolelle saakka. Selonteossa tullaan käsittelemään Suomen puolustus- ja sotilaspoliittista roolia Natossa.

Orpon mukaan Maanpuolustuskursseilla on keskeinen rooli kokonaisturvallisuusajattelussa ylittäen myös julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnan. Hän on itse osallistunut maanpuolustukurssille numero 193. 

– Se oli sattumoisin sama numero, kuin reserviupseerikurssini. Numero on siis minulle tärkeä, hän hymyili. 

– Kurssilla saadut ystävyydet kantavat pitkälle ja myös opit, hän jatkoi. 

Investointipankeille vahvempi rooli turvallisuuspolitiikassa

Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen on ollut yksi kiivaimmista liittokunnan päämiesten puheenaiheista Ukrainan sodan alettua. Puolustusteollisuuden ylösajaminen on kallista, ja yksityisen rahan rooli on jäänyt matalaksi johtuen Euroopan Investointipankin kireästä suhtautumisesta sotateollisuuden rahoittamiseen. 

Pääministeri on kuitenkin toiveikas investointipankin roolin suhteen puolustusteollisuuden rahoittamisessa.

– Uskon, että Euroopan investointipankin roolin vahvistaminen houkuttelisi myös lisää yksityistä pääomaa ja yksityisiä investointeja turvallisuuteen.

– Rahoituksen puolella on ajateltava myös uusia mahdollisuuksia. Olen pyrkinyt herättämään keskustelua, että voisiko pohjoismaisella investointipankilla olla suurempi rooli pohjoismaisen turvallisuuskriittisen infrastruktuurin rahoittajana ja jopa osallistua puolustusteollisuuden tukemiseen.

Petteri Orpon mukaan EU:ssa on pystyttävä nostamaan puolustusteollisuus paremmalle tasolle.

– Aikaa jahkailuun ei enää ole, hän totesi