Pääkirjoitus: Henkisen tahdon jäljillä

Suomalaisten maanpuolustustahdon mittauksessa on ollut vuosikymmenten ajan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittainen suomalaisten mielipiteitä tutkiva kysely. Tahdon mittaus on keskittynyt klassikkokysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

1990-luvun alusta saakka vakaasti kolme neljästä suomalaisesta on vastannut tähän kysymykseen myöntävästi. Viime kuussa julkaistussa tuoreimmassa kyselytutkimuksessa 79 prosenttia olivat tätä mieltä. Suomalaisten korkea maanpuolustustahto on ollut poikkeuksellinen verrattuna muihin eurooppalaisiin valtioihin.

Viime kuussa 98-vuotiaana edesmennyt entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Jaakko Valtanen oli jo nuorena upseerina kiinnostunut maanpuolustustahdosta. Vuonna 1954 hän laati Sotakorkeakoulun diplomityönsä aiheesta "Maanpuolustushengen (-tahdon) kehittämisen ja ylläpitämisen edellytykset ja mahdollisuudet erityisesti nuorison keskuudessa". Tämä työ loi pohjaa nykyisille MTS:n tutkimuksille. 

Toimiessaan 1960-luvun alussa puolustusvoimain komentaja puolustusvoimain komentajan adjutanttina Valtanen sai mahdollisuuden osallistua tiedotustoiminnan kehittämiseen. Hän korosti maanpuolustustahdon merkitystä ja oli mukana Puolustusvoimien avautumisessa muulle yhteiskuntalle. Avautuminen tarkoitti tiedotuksen lisäämistä ja siihen liittyi esimerkiksi oman lehden eli Ruotuväen perustaminen. Myöhemmin Valtanen kehitti tiedotusta muun muassa Pääesikunnan tiedotusosaston päällikkönä.

Valtanen osallistui aktiivisesti henkisen maanpuolustuksen järjestelyihin Suomessa. Hän toimi Henkisen maanpuolustuksen komitean sihteerinä 1960-luvun alussa. Vuonna 1963 perustettiin Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta (HMS), jonka jäsenenä ja myöhemmin MTS:n jäsenenä hän jatkoi lähes kaksi vuosikymmentä.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg on tutkimushankkeissaan päätynyt siihen, ettei maanpuolustustahdon kaltaista ilmiötä voi tutkia enää yhdellä kysymyksellä.

Lähtökohtana on kansalaisen suhde maanpuolustukseen. Maanpuolustussuhde ottaa huomioon aiheen moniulotteisuuden, sillä maanpuolustus koskettaa kaikkia.

Tutkimushankkeen tulosten mukaan kansalaisuuteen koetaan kuuluvan velvollisuus osallistua maanpuolustuksen ja yhteiskunnan turvaamisen tehtäviin, mutta osa kansalaisista haluaa hakea omaa rooliaan asevelvollisuussotilaan sijaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden toimijoina.

Kenraali Valtasen perintö sotilassosiologian kannalta lienee erityisesti kiinnostus maanpuolustusta koskevia kansalaisten tuntoja ja näkemyksiä kohtaan. 

Mielipiteiden kartoittaminen on ollut hyvissä kantimissa HMS:n ja MTS:n toimesta, mutta tutkimus ja teoria eivät ole pahemmin kehittyneet ennen laajennusta maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen.