Pääkaupunkiseudun salaiset puolustussuunnitelmat: sotilaspartioita Senaatintorille

Maihinnousua ja maahanlaskua, sisäistä levottomuutta sekä massiivisia pommituksia – näihin uhkiin Puolustusvoimat valmistautui helsinkiläisten tietämättä kylmän sodan aikana.

Kuusi vuotta sitten sotatieteiden maisteri, everstiluutnantti Mika Jääskeläinen aloitti vaativan, mutta antoisan projektin ryhtyessään tutkimaan pääkaupunkiseudun valmistautumista sotilaalliseen kriisiin.

Kaartin jääkärirykmentissä pitkään palvellut Jääskeläinen kertoo paikallisen aiheen vieneen mukanaan. 

– Suunnitelmissa vilahtelee tuttuja nimiä, mainitaan esimerkiksi Jääkäripataljoona 2 ja Vartiopataljoona: niiden nykyiset nimet vain ovat Uudenmaan jääkäripataljoona ja Kaartin pataljoona, Jääskeläinen avaa.

Työ tuli päätökseen, kun Jääskeläisen väitöskirja Suunnitelmat pääkaupunkiseudun puolustamiseksi jatkosodan lopulta 1960-luvun alkuun hyväksyttiin Maanpuolustuskorkeakoulun väitöstilaisuudessa perjantaina 15. lokakuuta.

Kansa kaduille?

Tutkimus painottuu kahteen ensimmäiseen viime sotien jälkeen laadittuun operatiiviseen suunnitelmaan. 

Aseellisen hyökkäyksen torjunnan lisäksi keskiössä näissä suunnitelmissa ovat väestönsuojelu, eli kansalaisten ja heidän omaisuutensa suojaaminen kriisitilanteessa, sekä sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen varmistaminen.

Jääskeläisen mukaan sotien jälkeisessä Suomessa Puolustusvoimat varautui sisäisiin levottomuuksiin mahdollisen ulkopuolelta tulevan hyökkäyksen alkaessa.

– Sisäpoliittinen tilanne oli aika kireä päättyneen sodan jäljiltä, ja Puolustusvoimia kohtaan oli jonkin verran vihamielisyyttä ja ehkä katkeruuttakin, Jääskeläinen luonnehtii.

Helsingin paikalliset erityispiirteet vaikuttivat suunnitelmiin – esimerkiksi hallintokorttelit olivat yhtenä keskeisenä suojelukohteena.

Kansallisen päätöksenteon suojaamiseen oli varattu sotilaita muun muassa niin sanotusta Rauhanajan Vartiopataljoonasta, eli nykyisestä Kaartin pataljoonasta.

Tutkija katsoo aikalaisen silmin

1950-luvun suunnitelmissa näkyy epäsuorasti myös YYA-kumppani Neuvostoliitto. Virallisesti Suomen potentiaaliset uhat tulivat lännestä, mutta idän uhka tiedostettiin rivien välissä.

Pääkaupungin puolustuksessa esimerkiksi kulkuyhteydet Porkkalan tukikohtaan olivat tarkassa valvonnassa kumppanin suojaamiseksi, mutta suunnitelmat sopivat tarvittaessa myös reittien sulkemiseen.

Jääskeläisen mukaan pääkaupunkiseudulla varauduttiin yritykseen eristää ja vallata Helsinki. Puolustusasiantuntijat ottivat oppia tuoreista sodista, ja todennäköisenä hyökkääjän toimintamallina pidettiin ilmasta vaikuttaen tuettua maihinnousun ja maahanlaskun yhdistelmäoperaatiota. 

Suunnitelmien uhkakuvat ja varautumismallit heijastavat kylmän sodan alun maailmaa, jonne nykyihmisen ajatuksin voi olla vaikea sukeltaa.

– Ei pidä lähteä siihen suureen virheeseen, että tulkitsee menneisyyden tapahtumia nykytietämyksen valossa, Jääskeläinen toteaa.

Suunnitelmat ovat Puolustusvoimien sisäisiä asiakirjoja, joilla on aikanaan ollut korkein mahdollinen turvaluokitus.