Pääesikunta sai viimein historiateoksensa
Pääesikunta 100 vuotta -historiateos julkaistiin puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta. Teos on artikkelikokoelma, joka valottaa niin Pääesikunnan yli satavuotista historiaa kuin nykyisyyttäkin.
Pääesikunnan toimintaa on sivuttu monissa historiateoksissa, mutta sen organisaation ja toiminnan kehittymisestä ei ole aiemmin laadittu yhtään kokoavaa ja tieteelliset kriteerit täyttävää historiantutkimusta.
– Teoksessa saavat puheenvuoron myös sellaiset Pääesikunnan osastot ja toiminnot, joiden työ saattaa muuten olla suurelle yleisölle vähemmän tunnettua, teoksen päätoimittaja ja sotatieteiden tohtori, eversti evp. Hannu Liimatta arvioi.
Pääesikunnan historia on ollut lähes yhtä pitkä ja monivaiheinen kuin itsenäisyyden aika. Pääesikunnan historian voidaan katsoa alkaneen ylipäällikkö Carl Gustav Emil Mannerheimin valkoisen armeijan Päämajasta, joka aloitti toimintansa Pohjanmaalla helmikuussa 1918. Vastaavanlaista koontia kuten nyt ei ole kuitenkaan aiemmin toteutettu.
– Pääesikunnan toimintaa on sivuttu monissa historiateoksissa, mutta sen organisaation ja toiminnan kehittymisestä ei ole aiemmin laadittu yhtään kokoavaa ja tieteelliset kriteerit täyttävää historiantutkimusta, Liimatta opastaa.
Teos on tyypiltään artikkelikokoelma, joten tekstien kirjoittajia oli yhteensä yli kolmekymmentä. Kukin artikkeli avaa Pääesikunnan historiaa hieman eri näkökulmasta ja kuvaa tapahtumia kirjoittajansa tulkitsemalla tavalla. Kirjoittajina on ansioituneita tutkijoita ja artikkeliensa aihepiirin asiantuntijoita. Liimatan mukaan useimmat heistä ovat itsekin palvelleet Pääesikunnassa, joten heillä on myös omakohtaista tietoa ja kokemusta Pääesikunnan toiminnan erityispiirteistä.
Ei sotasalaisuuksia saatavilla
Historiateoksen on tarkoitus tarjota mielenkiintoa sekä Puolustusvoimien sisäisille että ulkoisille toimijoille.
– Luulisin, että Puolustusvoimissa ja erityisesti Pääesikunnassa työskenteleville on avartavaa tehdä vertailuja vaikkapa entisten ja nykyisten toimintatapojen välillä. Puolustusvoimien ulkopuoliselle lukijalle taas saattaisi olla avartavaa perehtyä vaikkapa Pääesikunnan työskentelyn pitkäjänteisyyteen, Liimatta pohtii.
– Itselleni ehkä keskeisin havainto oli muutoskyky, jolla etukäteen ehkä hieman jäykkärakenteiseksikin kuvittelemani Pääesikunta on kyennyt uudistamaan toimintaansa vastaamaan kulloisenkin ajan vaatimuksia. 2020-luvun Pääesikunta on asiantuntijaorganisaatio, jonka työskentely perustuu pitkälti toimiala- ja prosessiohjaukseen, Liimatta analysoi.
Myös kenraaliluutnantti kiittelee
Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä toimi teoksen ohjausryhmän puheenjohtajana teoksen valmistuessa. Pyötsiä pitää puheenjohtajuutta kunnia-asiana.
– Erityisesti poikkeuksellisissa oloissa perinteet ansaitsevat juhlistamisen. Perinteet sitovat meidät juuriimme ja rakentavat arvomaailmaamme. Ne antavat näkemyksille syvyyttä ja luovat uskoa tulevaan, Pyötsiä sanoo.
– Vaikka historiateos käsittelee Pääesikuntaa organisaationa, on se samalla kertomus ihmisistä, Pyötsiä kiteyttää.
Pääesikunta 100 vuotta -historiateos on avoimesti luettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun sivuilta Doria.fi -palvelusta.
