Oppilas uppeluksissa
"En suosittelisi sukeltajan hommaa kaikille. Jos mielenkiintoa ja motivaatiota kuitenkin löytyy, tänne vaan. Ei täällä mitään ihmejuttuja tehdä."
Aliupseerioppilas Miiko Savilahti / Rannikkoprikaati / Sukeltajakoulu / TJ 231
"Hain sukeltajaksi, koska homma vaikutti kivalta ja erilaiselta. Menin sukeltajakoulun valintakokeisiin, viikon verran siinä rimpuiltiin ja pääsin sisään. Minulla on aika paljon urheilutaustaa eri lajeista, joten valintakokeisiin ei tarvinnut hirveästi treenata.
Sukeltajan homma on ollut vaihtelevaa. Välillä se on kivaa ja välillä vähemmän kivaa. Pääasiassa on ollut mukavaa, ja tämä on hyvällä tavalla erilaista kuin mitä odotin.
Koulutus tuntuu olevan hyvässä vaiheessa, ja aika tuntuu kuluneen nopeasti. Paras asia koulutuksessa on ollut sukeltaminen, ja sen takia varmaan kaikki ovat tänne tulleet. Sukeltamisesta ja hyvästä palautteesta tulee onnistumisen tunne.
Eniten odotan koulutuksen avovesivaihetta, joka alkaa parin viikon päästä. Se on varmaan mukavaa, ja loppua kohti tulee tosi mielenkiintoisia juttuja kun osaamme tehdä enemmän.
Allaskauden aikana ei oikein ehdi palautua, mutta kouluttajat tietävät rasituskynnyksemme. He osaavat hommansa. Kai tässä haetaankin sitä, että rasitusta kertyy jonkin verran.
En suosittelisi sukeltajan hommaa kaikille. Jos mielenkiintoa ja motivaatiota kuitenkin löytyy, tänne vaan. Ei täällä mitään ihmejuttuja tehdä. Sukeltajaksi pääsisi tosi moni muukin, jos vain yrittäisi. Tällä on vähän liioiteltu maine, että tämä olisi vaikeampaa kuin todella on. Kyllä tähän tottuu. Täällä huomaan, että pystyn tekemään ihan samat jutut kuin muutkin.
Alussa jo tiedostin, että kaikki eivät pääsisi loppuun asti. Tässä tavallaan pyörii koko ajan ruletti: ei sille voi mitään, jos tulee loukkaantuminen ja joutuu keskeyttämään. Kurssilta on karsiutunut ihmisiä, jotka olisivat pärjänneet hyvin, mutta kävi vain huono tsägä."
