Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Jani Alanen

SuomiAreenan keskusteluun osallistuivat juontaja Heli Uusimaan johdolla kontra-amiraali Jori Harju, kenraalimajuri Pasi Välimäki, kenraaliluutnantti Petri Hulkko ja prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen.

Operaatiopäällikkö Välimäki: On varauduttava entistä monimuotoisempiin uhkiin

Olli Kemppainen

Puolustusvoimien operaatiopäällikön, kenraalimajuri Pasi Välimäen mukaan Suomessakin on varauduttava perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi entistä monimuotoisempiin uhkiin. Välimäki sanoi torstaina 15. heinäkuuta SuomiAreenan keskustelussa MTV3:lla, että turvallisuusympäristön kehitys on vaikeasti ennakoitavissa.

Puolustusvoiminen järjestämässä keskustelussa otsikolla HUOMIO ¬- Yhdessä - Tulta käsiteltiin sitä, miten Puolustusvoiminen meneillään olevat hankinnat toimivat yhdessä ja miten ne vaikuttavat Puolustusvoimien suorituskykyyn.

Operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Pasi Välimäen mielestä johtopäätös viime vuosien sotilaallisten toimien havainnoista ja kokemuksista on se, että vaatimukset Suomen puolustuskyvylle ja ennaltaehkäisykyvylle eivät ole vähenemässä.

- On parempi ennalta ehkäistä kriisi ja siihen joutuminen. Sotilaallisen kriisin seurannaisvaikutukset ja kustannukset kansakunnallemme ja koko Pohjois-Euroopalle olisivat äärimmäisen vakavat, Välimäki sanoi.

Välimäki torjui vanhan sanonnan "Kenraalit valmistautuvat aina edelliseen sotaan" vakuuttaen, että tämän päivän kenraalien katse on tiukasti eteenpäin.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Pasi Välimäki.

- Meillä on hyvin pitkäjänteinen suorituskykyjen kehittämiseen ja vertailevaan tutkimukseen perustuva kokonaisuus, jolla me hankitaan tietoa, miten teknologia kehittyy ja miten meidän toimintaympäristössämme asejärjestelmät kehittyvät ja mikä otetaan käyttöön milläkin aikajänteellä, Välimäki perusteli.

Esimerkkinä Välimäki mainitsi Azerbaidzanin ja Armenian välisen konfliktin, josta on saatu hyvää oppia muun muassa lennokkijärjestelmien käytöstä.

Kenraalit eivät kadehdi

Keskusteluun osallistuneet puolustushaarojen edustajat, maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko, merivoimien komentaja, kontra-amiraali Jori Harju ja ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen vakuuttivat yhdestä suusta, että puolustushaarat eivät kadehdi toisten puolustushaarojen hankkeita.

Hulkko muistutti, että edellinen vuosikymmen on Maavoimien vuosikymmen ja hän oli vakuuttunut, että sen vuoro koittaa jälleen. Hulkko huomautti, että Maavoimien uudistuksen koostuvat useista pienistä hankkeista, eivätkä ole sillä tavoin yhtä näyttäviä kuin Ilmavoimien HX-hanke tai Merivoimien Laivue2020.

Maavoimien komentaja nimesi Puolustusvoimat vakuutukseksi, Super-Kaskoksi, joka maksaa, mutta on hintansa väärtti.

Merivoimien komentaja Harju perusteli neljää monitoimifregattia muun muassa sillä, että niillä voidaan toimia merellä ulompana ja pidemmän aikaa kuin nykyisillä laivoilla. Hän myönsi, että uudet laivat pakottavat tarkastelemaan uudelleen myös Merivoimien toimintatapoja.

Esikuntapäällikkö Keränen korosti, että ilmapuolustus on laajempi kokonaisuus kuin vain Hornetien seuraajavalinta. Ilmatilannekuvan muodostamisessa tarvitaan kaikkia puolustushaaroja. Hävittäjiä tarvitaan, koska Suomen ilmatila on laaja ja sen puolustaminen vaatii nopeutta, ulottuvuutta ja ketteryyttä.