Opastusta uusissa käsissä
Puolustusvoimat saa uuden kenttäpiispan kesäkuun alussa. Filosofian ja teologian tohtori, reservin majuri Pekka Asikainen lähtee uuteen työhönsä erittäin motivoituneena ja täynnä intoa.
Kenttäpiispan virka avautui Puolustusvoimissa 1.2.2023, kun edellisen viranhaltijan Pekka Särkiön määräaikainen virkanimitys päättyi 31.1.2023. Viran vapautumista seurasi ansioiden mittailun, haastattelujen ja arviointien prosessi, jonka jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti valtioneuvoston esityksestä virkaan filosofian ja teologian tohtorin Pekka Asikaisen.
– Täytyy täällä Oulussa alkaa putsaamaan pöytää. Oikein motivoituneena ja innokkaana olen vaihtamassa työpaikkaa, Asikainen kommentoi uutta työpaikkaansa.
Pätevyyttä tehtävään Asikaisella riittää enemmän kuin tarpeeksi. Hän on työskennellyt muun muassa kirkkohallituksen apulaisjohtajana, Oulun diakonissalaitoksen säätiön diakoniajohtajana sekä nyt viimeisimpänä Oulun seurakuntayhtymän johtajana. Pitkän ja nousujohteisen kirkollisen uran lisäksi Asikainen on filosofian ja teologian tohtori. Hän on kirjoittanut opinnoissaan kaksi johtamista käsittelevää väitöskirjaa, ja odottaa kenttäpiispan tehtävien tuovan lisää tietoa johtamisesta.
– Puolustusvoimat on johtamisen malliesimerkki. Parhaimmat vinkit johtamiseen olen saanut juuri Puolustusvoimien tavasta johtaa, Asikainen kertoo.
Kirkon lisäksi Puolustusvoimat on Asikaiselle tuttu ympäristö. Hän on ollut kirkon edustajana mukana erilaisissa Puolustusvoimien työryhmissä, kuten kaatuneiden huollon oppaan uusimisessa. Asikainen on myös käynyt niin alueellisen kuin valtakunnallisen maanpuolustuskurssin. Reservin arvoltaan Asikainen on majuri, arvo jonka hän on ansainnut osallistumalla erittäin aktiivisesti kertausharjoituksiin.
– Aina kun kertauskutsu on tullut niin ollaan lähdetty, Asikainen toteaa kunnioittavalla äänensävyllä.
Arvokas tehtävä
Kenttäpiispa on Puolustusvoimissa merkittävä ja vaikutusvaltainen toimija. Kenttäpiispan työnkuva keskittyy pitkälti hengellisen ja eettisen työnteon ympärille. Hengellisessä työssä varmistetaan muun muassa uskonnonvapauden toteutuminen palveluksen aikana. Esimerkkinä sotilaspapiston hengellisestä työstä Asikainen ohjaa sotilasvirsikirjan pariin.
– Uskontojen keskeinen dialogi tulee erityisen hyvin Sotilaan virsikirjassa esille. Siellä on juutalainen rukous, islamilainen rukous ja muuten kirja on erityisen ekumeeninen paketti. Oikeastaan tuo virsikirja kertoo paljon siitä työstä mitä sotilaspappi tekee sodan aikana, Asikainen selittää.
Hengelliseen työhön kuuluu myös hautaaminen. Papeilla on kuolemaan ja omaisten kohtaamiseen liittyvää erityisosaamista, ja lakisääteisesti tämän osaamisen on ulotuttava jokaiselle hautaamista tarvitsevalle uskontoon katsomatta.
– Pappi on kaatuneiden huollossa asiantuntija, Asikainen toteaa vakavana.
Eettiseen työnkuvaan taas kuuluu pitkälti suorituskyvyn säilyttäminen. Sotilaspapisto toimii palvelusta suorittavien oppaana, tukena ja apuna vaikeissa elämän kysymyksissä. Näiden kysymysten ei tarvitse liittyä uskontoon, ja lähestymistapa voi olla maallinen tai uskonnollinen riippuen kysymysten esittäjän halusta. Sotilaspapisto onkin usealle sotilaalle tietynlainen vaitiolovelvollinen turvasatama, johon voi saapua hyvin vaikeiden myrskyjen saattelemana. Sotilaspapiston ylimpänä toimijana Asikainen vastaa opastuksen onnistumisesta.
– Kuljemme varusmiesten ja vapaaehtoista palvelusta suorittavien naisten rinnalla koko palveluksen ajan, Asikainen kertoo.
