Leijona Cateringin uusi toimitusjohtaja Nina Mähönen: ”Onnistumiset vaativat koko organisaation panosta"

Kun varusmies kotiutuu armeijasta, tämä voi jäädä kaipaamaan tiettyjä asioita. Yksi tällainen asia on maksuton muonitus. Palveluksen aikana varusmies tottuu siihen, että aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala ilmestyvät lautaselle ilman omia pyristelyitä.

Inttiruokailun perinteet jatkuvat pitkälle, sillä itsenäistyneen Suomen armeijan ruokahuolto käynnistettiin jo vuonna 1918. Nykyään ruokahuollosta vastaa Leijona Catering, joka syntyi Puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisen myötä vuonna 2012. 

Yrityksessä alkoi 1. tammikuuta uusi aikakausi, kun Nina Mähönen aloitti Leijona Cateringin toimitusjohtajana. Miten logistiikka-alalla kasvanut diplomi-insinööri päätyi muonitusjoukkojen johtajaksi?

– Näin, että tehtävä on yhteiskunnallisesti todella tärkeä. Minua on koko urani ajan kiinnostaneet tehtävät, joissa pääsee vaikuttamaan meille kaikille merkittäviin asioihin, kuten huoltovarmuuteen, Mähönen sanoo.

Mähönen kertoo olleensa aina ollut isänmaallinen ja maanpuolustushenkinen. Se tulee hänelle jo kotikasvatuksesta.

– Kun valmistuin lukiosta, olisin halunnut mennä armeijaan, mutta se ei ollut vielä silloin naisille mahdollista. Moni sukulaiseni on työskennellyt Puolustusvoimissa, ja perheeni on ylpeä siitä, että jatkan omalla tavallani suvun perinteitä.

Talo heti tutuksi

Mähönen seuraa tehtävässä Ritva Paavonsaloa, joka työskenteli Leijona Cateringin toimitusjohtajana perustamisesta lähtien eli peräti 12 vuoden ajan. Eläkkeelle vuodenvaihteessa jäänyt Paavonsalo toimii uuden toimitusjohtajan tukena ja neuvonantajana helmikuun loppuun saakka. 

Paavonsalolla riittää näkemystä, sillä hän on työskennellyt toimialalla jo 1980-luvusta alkaen.

– Ritva tuntee Leijona Cateringin läpikotaisin. Olen saanut häneltä arvokkaita vinkkejä muun muassa tiiviistä asiakasyhteistyöstä sekä siitä, että kaikkiin olosuhteisiin tulee varautua, Mähönen kiittelee. 

Mähösen mukaan Paavonsalo tutustutti hänet Puolustusvoimien puolella keskeisiin henkilöihin esimerkiksi logistiikkalaitoksesta sekä pääesikunnasta. Perehdytys talon tavoille sujui omistautuneesti. Henkilöstö otti hänet lämpimästi vastaan.

– Ritva teki vuosien varrella upeaa työtä, ja asiakasyhteistyömme on tänä päivänä erinomaisella tasolla – pyrin itse vaalimaan sitä ja jatkamaan hyvää työtä. Uskon, että tuon Leijona Cateringiin nykyaikaista johtamista sekä energiaa. Olen taustaltani diplomi-insinööri, ja olen varma, että tuon mukanani tietynlaista prosessitehokkuutta.

Valmius toimia poikkeustilanteissa

Mähönen opiskeli tuotantotaloutta Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nykyään Tampereen teknillinen yliopisto) vuosina 1995–2001.  Mähösen pääaineina olivat logistiikka sekä teollisuustalous, ja sivuaineena riskienhallinta. Hän aloitti työt Tieliikelaitoksen eli nykyisen Destian projektipäällikkönä jo opintojensa aikana. Hän viihtyi eri tehtävissä aina vuoteen 2005 asti.

Seuraavaksi Mähösen matka jatkui infrastruktuurialalta logistiikka-alalle. Mähönen aloitti VR-uransa suunnittelijana ja työskenteli myöhemmin muun muassa suunnittelu-, tuotanto- sekä liikenne- ja turvallisuusjohtajana. Mähönen työskenteli viimeksi Palmia Oy:ssä, jossa hän toimi toimitusjohtajana.

– Aikakauteni VR:llä oli todella mielenkiintoinen. Se oli tietyllä tavalla johtamisen korkeakoulu – etenkin viimeisinä vuosina, kun vastasin liikennejohtajana matkustajakauko- ja tavaraliikenteestä sekä häiriöhallinnasta. Koko ajan tuli olla valmiina, koska milloin tahansa saattoi tulla akuutti tilanne, joka edellytti nopeita toimia, Mähönen toteaa.

Leijona Cateringin perusydin on, että yhtiö on valmis palvelemaan asiakkaitaan kaikissa olosuhteissa.

– Olemme varautuneet kaikkeen huolellisesti – tämä edellyttää sen, että koko organisaatio tietää, kuinka toimia poikkeustilanteessa.

Leijona Catering toimii Puolustusvoimien lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen strategisena kumppanina, joten yritykseltä vaaditaan varautumista erilaisiin turvallisuustilanteisiin. Elintarvikehuollon turvaaminen on erilaisissa kriiseissä äärimmäisen tärkeää, ja Leijona Cateringissa on varauduttu tähän.

– Aiemmista kokemuksistani on varmasti hyötyä nykyisessä tehtävässäni, sillä en hätkähdä ihan pienestä. Nykyään pystyn suhtautumaan hyvin analyyttisesti lähes mihin tahansa tilanteeseen. Urani alussa se oli varmasti huomattavasti haastavampaa, Mähönen sanoo.

Mähönen arvostaa terveellistä arkiruokaa. Mähösellä on kaksi urheilevaa teini-ikäistä lasta, joten perheen keittiössä kokkaillaan paljon. Kuva: Laura Linna

Tärkeitä oppeja johtamisesta

Mähönen on tehnyt päällikön sekä johtajan tehtäviä yli parin vuosikymmenen ajan. Uransa aikana hän suorittanut lukuisia projektinjohtoon ja esimiestyöhön liittyviä koulutusjaksoja. Mähönen myöntää, että hänellä oli uransa alussa omat mielikuvansa siitä, millainen johtajan tulee olla. Vankka kokemus on tuonut uutta näkökulmaa.

– Opin VR:n vuosina valtavan paljon johtamisesta. Ehkä tärkein johtamisoppini on ollut se, että johtajan tulee olla ihminen kaikille ihmisille. Haluan olla esimerkkinä muille sekä toimia niiden arvojen mukaisesti, mitä edellytän muilta, Mähönen sanoo.

– Toinen tärkeä oppi on se, että yksin ei pysty tekemään mitään, vaan onnistumiset vaativat koko organisaation panosta. Tämän takia on tärkeää olla aidosti kiinnostunut siitä, mitä henkilökunta tekee. Meillä Leijona Cateringilla on reilut 500 työntekijää. Mikäli he voivat hyvin, meillä menee hyvin. 

Kuinka työntekijöiden hyvinvointi varmistetaan? Työterveyslaitoksen seurantatutkimus (2023) kertoo, että suomalaisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kokemukset ovat heikentyneet, ja vuoden 2022 lopulla yli neljännes työntekijöistä koki työuupumusoireita.

Leijona Cateringilla on ollut vuodesta 2019 alkaen Great Place to Work -sertifikaatti, ja yrityksessä on pyritty panostamaan työhyvinvointiin reilulla kädellä. Mähönen kokee omalla kohdallaan, että liike on lääke – ulkoilu sekä monipuolinen liikunta auttavat häntä jaksamaan töissä sekä perhearjessa.

– Liikunta on minulle keskeinen tekijä palautumisen ja jaksamisen kannalta. Erityisesti luonnossa liikkuminen on minulle todella tärkeää – metsälenkit labradorinnoutajamme kanssa nollaavat aivoni päivittäin, Mähönen kertoo. 

Palaute auttaa kehittämään tarjoiluja

Mähönen on ehtinyt ensimmäisten työviikkojensa aikana vierailla jo muutamassa varuskunnassa. Hänen tavoitteenaan on tutustua jokaiseen varuskuntaan ja tavata sekä henkilökuntaa että varusmiehiä. Esimerkiksi haastattelua edeltävänä päivänä Mähönen perehtyi Karjalan prikaatin toimintaan.

– Olen kysellyt varusmiehiltä, miltä ruoka on maistunut, ja on ollut hienoa kuulla kehuja. 

Mähönen kertoo, että Leijona Caterin tekee useamman kerran vuodessa kyselyitä, joissa muun muassa varusmiehet voivat antaa palautetta.

 – Kuuntelemme asiakkaitamme todella herkällä korvalla. Haluamme kehittää sekä varuskuntaravintoloissa, aluksilla että maastossa syötäviä aterioita, Mähönen avaa.

Kuka päättää, mitä esimerkiksi Jääkäriprikaatissa syödään tällä viikolla? 
Mähösen mukaan Leijona Cateringin kaikki ruokalistat pohjautuvat valtion ravitsemisneuvottelukunnan antamiin ravitsemussuosituksiin. Ruokalistat suunnitellaan vastaamaan varusmiesten tarpeita.

– Meillä on älyttömän hyvät tuotekehittelijät, jotka suunnittelevat sekä ruokalistat että aterian ravintosisällön. Näen, että meillä on myös kasvatuksellinen vastuu. Haluamme valistaa varusmiehiä siitä, millaista ravitseva ja monipuolinen ruoka on. 

– Uskon ja toivon, että tulevat perheenisät ja -äidit saavat palvelusaikansa ruokailuista paljon irti, Mähönen lisää.

Hintojen nousu iso haaste

Ruoan hinta lähti rajuun nousuun vuoden 2021 lopulla. Hintataso on jäänyt korkealle, vaikka kevään 2023 nousuhuipusta on kulunut lähes vuosi. 

Pellervon taloustutkimuksen mukaan hinnat ovat kohonneet parissa vuodessa noin viidenneksen. Tämä on tuonut haasteensa myös Leijona Cateringin toimintaan.

– Inflaatio näkyy totta kai meilläkin. Siksi meidän on tärkeää kehittää tiettyjä prosessejamme. 

Mähösen mukaan tavoitteena on hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tehokkaasti. 

– Haluamme välttää hävikin sekä valmistusvaiheessa, linjastossa että maastossa. Vaikka ruoan hinta nousee, emme halua missään nimessä sitä, että varusmiesten lautasilta katoaa yhtään ruokaa, Mähönen korostaa.

Mahdollisuuksia Mähönen näkee muun muassa Suomen Nato-jäsenyydessä. Puolustusvoimien vuoden tärkein kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa maaliskuussa järjestettävä Nordic Response 24, johon osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Nato-jäsenyys kasvattaa kansainvälisten harjoitusten määrää merkittävästi – Suomessa ja ulkomailla järjestetään tänä vuonna yli sata harjoitustapahtumaa.

– Kun ulkomaalaiset joukot saapuvat Suomeen erilaisiin harjoituksiin, he tarvitsevat varmasti erilaisia ateriapalveluita sekä varuskunnissa että harjoitusalueilla. Sama koskee sitä, mikäli suomalaiset lähtevät harjoittelemaan ulkomaille. Työstämme näitä asioita yhdessä asiakkaan kanssa, ja uskon, että meillä on tulevaisuudessa paljon kasvun mahdollisuuksia.