"Onks äijä minkä ikäinen?"
Kirjoittaja pohtii, voiko 26-vuotiaana olla hauskaa intissä.
"Siellä sitten 19-kesäisten kanssa tetsaat", sanoi ystäväni, kun joulukuussa 2023 kerroin hänelle, että aion suorittaa varusmiespalveluksen saapumiserässä 2/2024.
Kommentti oli tarkoitettu leikilliseksi, mutta se vei minut saman kysymyksen äärelle, jota olin pohtinut aikaisemminkin – onko sotilasvalan 26 vuotiaana vannova alokas liian vanha palvelukseen?
Ensimmäisenä päivänä jännitti. Tiesin kyllä, että muitakin vanhemmalla iällä armeijan suorittavia kasarmilta löytyisi, mutta suurin osa kanssa-alokkaista olisi kuitenkin seitsemän vuotta itseäni nuorempia. Löytyisikö samanmielistä seuraa? Olisiko meillä yhteisiä keskustelunaiheita?
Jännitys ei kestänyt kauaa. Jo ensimmäisenä päivänä ymmärsin, että en ollut ottanut huomioon yhtä oleellista asiaa. Nimittäin sitä, että kaikki ovat palveluksessa samassa tilanteessa, kaikki uudessa ympäristössä, kaikki jokseenkin yhtä pihalla. En siis ollut ainoa, jota palveluksen aloittaminen hermostutti ja jota jännitti se, miten muiden kanssa tulisi toimeen.
Koska kaikkia jännitti, kaikki myös nähdäkseni tekivät parhaansa tutustuakseen muihin. Alokastuvassani osa oli asunut ulkomailla, osalla oli jo omaa perhettä ja osalla opiskelu-, ammatti- ja työkokemusta.
Vaikka ennen palvelusta olimme tehneet erilaisia asioita, ei se vaikuttanut siihen, miten hoidimme hommat varuskunnassa. Yksi varusmiespalveluksen merkittävä opetus on se, että erilaiset, toisilleen tuntemattomat ihmiset harjaantuvat toimimaan yhteisen tavoitteen eteen ryhmänä.
Vaikka juttelimme siviilielämästäkin, paljon keskusteltavaa riitti jo yksin intistä. Kaikkien kanssa ei siis ollut varuskunnan ulkopuolella jotakin yhteistä nimittäjää, mutta sen roolia toimittivat samat kokemukset palveluksesta.
Toki omalla asenteella on vaikutusta. Jos lähtökohtaisesti pitäisi kiusallisena sitä, että nuoremmat alikersantit tai kantahenkilökunta antavat käskyjä, voisi olla vaikeampaa. Jos kuitenkin suhtautuu avoimin mielin ja tekee niin kuin on sovittu, pärjää tämänkin ikäisenä oikein hyvin. Joskus tulee vastaan otsikon mukaisia kysymyksiä, mutta ei vastaukseni ole ikinä ketään pahemmin järkyttänyt.
Minua auttoi palveluksessa myös se, että olen aikaisemmin työskennellyt eri-ikäisten ihmisten kanssa. Melkein aina tosin olen ollut porukan nuorin, joten nyt onkin mielenkiintoista olla ensimmäistä kertaa vanhin.
Aina, kun olen ollut ryhmän nuorin, minua on kohdeltu vertaisena ja samalla tavalla olen suhtautunut muihin oman saapumiseräni varusmiehiin ikäerosta huolimatta. Toisinaan ikäero voi toki aiheuttaa haasteita, mutta niitä kohtaa jokainen varusmies palvelusaikanaan.
Se, että suorittaa asevelvollisuuden vanhempana, ei automaattisesti tarkoita kurjaa palvelusta mutta ei se onneakaan takaa. Niin kuin varmasti moni on kouluttajilta kuullut, voi itse vaikuttaa hyvin paljon siihen, minkälainen kokemus asepalveluksesta tulee.
