"Onko teidän aluksilla saunat?" – Yhdysvaltain merijalkaväessä silmät pyöristyivät, kun kerroin heille Suomen intistä

Palvelustehtäväni toimittajana Puolustusvoimien uutislehdessä on tarjonnut ainutlaatuisia kohtaamisia liittolaistemme kanssa. Olen päässyt jauhamaan suomalaisesta varusmiespalveluksesta esimerkiksi Yhdysvaltain merijalkaväen ja Tanskan laivaston sotilaiden kanssa.

Päällimmäisenä heistä huomaa arvostuksen Suomen asevelvollisuutta sekä ammattitaitoa kohtaan. Kuitenkin, kun ottaa puheeksi saunat, loksahtavat suut auki.

– Onko teidän aluksilla saunat? kysyi merijalkaväen sotilas hölmistyneenä.

Kerroimme myös alokaskaudestamme ja tämän hetken palvelustehtävistämme.

– Tuo kuulostaa siistiltä, tokaisi espanjalainen kenraali.

Maanpuolustustahtomme on omassa sarjassaan verrattuna muihin Euroopan maihin. Tuoreen MTS:n tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista haluaa säilyttää asevelvollisuuden ja 80 prosenttia olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen omien kykyjen ja taitojen mukaan.

Se, että suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla, luo turvallisuuden tunnetta ja luottamusta pienessä kansakunnassamme. Vaikka itänaapurimme on aggressiivinen ja arvaamaton, Suomi on ainakin valmis puolustamaan itseään.

Suomi on asukasluvussa mitattuna pieni maa, mutta silti meillä on yksi Euroopan vahvimmista puolustuksista. Se kertoo, että arvostamme itsenäisyyttä ja sen puolesta taistellutta sukupolvea yli kaiken.

Euroopassa kiristyneen turvallisuustilanteen myötä moni maa on joutunut pohtimaan pakollisen asevelvollisuuden käyttöönottamista uudelleen.

Hiljattain uutisissa on noussut esille Saksan aikeet palauttaa maahan pakolliset kutsuntatilaisuudet. Pakollinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011.

Uusi asevelvollisuuslaki olisi kuitenkin kompromissi. Se velvoittaa sekä pojat että tytöt täyttämään kyselylomakkeen ja saapumaan kutsuntatoimistoon. Palveluksen aloittaminen on kuitenkin edelleen vapaaehtoista.

Esitys on herättänyt vahvoja tunteita varsinkin saksalaisten nuorten keskuudessa. Kaikkia ei kutsuntoihin osallistuminen miellytä.

– Emme halua päätyä tykinruoaksi, on nuorten viesti.

Itsessäni tämä herättää ajatuksia puolin ja toisin. Tietenkin ymmärrän ikätovereideni huolen ja samaistun ahdistukseen kauhukuvista, joita esimerkiksi Ukrainasta uutisten ja somen välityksellä jatkuvalla syötöllä virtaa. 

Ei kukaan tietenkään vapaaehtoisesti halua rintamalle, mutta itse olen sitä mieltä, ettei maanpuolustuksessa tai pakollisessa asevelvollisuudessakaan ole kyse siitä. 

Kyse on siitä, kuinka hyvin olemme kansana valmistautuneet pahimpaan mahdolliseen skenaarioon. Kun asioita harjoitellaan nyt, on toimiminen poikkeusoloissa huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa. Myös vahvan pelotteen luomisella eli harjoittamisella voidaan välttää tositilanteeseen joutuminen.

Jos me emme puolusta maatamme, niin ketkä sitten?

Tietenkin Saksassa kulttuuri maanpuolustuksen ympärillä on erilainen kuin Suomessa ja ehkä juuri siksi allekirjoittaneella on vaikea astua heidän maihareihinsa.