”On paljon ihmisiä, joilla on vielä annettavaa” – Reserviläiset innoissaan ikärajan korotuksesta

Moni kohta kuusikymppinen toivoo, että reservin yläikäraja nousisi avainhenkilöillä 65 vuoteen.

Jukka Rusila on 56-vuotias diplomi-insinööri ja reservin majuri. Hän odottaa suorastaan innostuneena, että Puolustusministeriö vie maaliin reservin ikärajan noston 65 vuoteen. 

– Todella kannatettava ajatus! Olisin toivonut tätä jo aikaisemmin, hän kiittelee.

Rusila on Reserviupseeriliiton aktiivinen jäsen, joten hän tuntee hyvin maanpuolustuksen. Miehistön ikärajaa hän ei välttämättä nostaisi, sillä harva yli viidenkymmenen ikäinen on tarvittavissa ”ruumiin ja hengen voimissa”, jotta voisi suorittaa miehistötehtäväänsä. 

Asiantuntija- ja esikuntatehtävissä puolestaan olisi käyttöä hyvinkin esimerkiksi lääkäreille ja rakennusalan sekä viestinnän ammattilaisille.

– Tunnen itseni vielä nuoreksi ja harmittaisi kyllä, jos kolmen vuoden päästä ei enää pääsisi antamaan panosta isänmaalle, Rusila sanoo.

Siviilissä opitut taidot käyttöön

Rusila on rakennusalan diplomi-insinööri ja tekee työkseen siltasuunnittelua. Hän sai palveluksessa pioneerikoulutuksen ja on sen jälkeen osallistunut aktiivisesti kertausharjoituksiin ja maanpuolustuskursseille.

– Olen päässyt hyödyntämään ammattiosaamistani kertausharjoituksissa. Olen ollut kertaamassa esimerkiksi esikuntatehtävissä, joissa siltakalustoa ja vesistöjen ylityksiä suunnitellaan.

Siviili- ja maanpuolustusosaaminen ovat tukeneet toisiaan jo pitkään.

– Kun hain kesätöitä siltasuunnittelun opiskelijana, kirjoitin jo silloin työhakemukseen, että se minkä suunnittelen, osaan myös räjäyttää – ja toisinpäin.

Jukka Rusila pystyisi hyödyntämään siltoihin liittyvää ammattiosaamistaan myös sodan ajan oloissa. Kuva: Yankuan Zhang

Maanpuolustuskursseilla oppii tuntemaan Puolustusvoimien kalustoa ja ohjelmistoja, joiden käyttö saattaa olla alkuun vaikeaa. Opitut taidot pysyvät työkalupakissa, vaikka fyysisesti vaativammat tehtävät eivät enää olisi mahdollisia.

Rusila pohtii, että reserviläisten osaamista voisi käyttää esimerkiksi kertausharjoitusten suunnittelutehtävissä.

– Meitä, jotka ovat olleet vastaavissa harjoituksissa toistakymmentä kertaa, voisi hyvinkin hyödyntää. Meitä ei ole kuitenkaan kauhean paljon, eikä niillä nelikymppisillä ammattikapteeneilla tai -majureillakaan ole välttämättä yhtä paljon kokemusta.

Hukkaan heitettyjä resursseja

Tekniikan tohtori, reservin sotilasmestari Jari Multisilta, 58, kannattaa myös ikärajan nostoa.

– Mielestäni se on hyvä suunnitelma ja toivottavasti toteutuu. On vielä paljon ihmisiä, joilla on osaamista ja annettavaa omiin tehtäviin. Se olisi mielestäni hukkaan heitetty resurssi, jos kuusikymppiset joutuisivat varareserviin.

Multisilta on Reserviläisliiton jäsen ja työskentelee Satakunnan ammattikorkeakoulun toimitusjohtajana ja rehtorina. Hän kokee, että siviiliammatti ja maanpuolustukselliset tehtävät tukevat toisiaan. Reserviläisiltä löytyy kriisitilanteessa hyödynnettäviä taitoja, joita ei välttämättä voi kouluttaa.

– Työelämässä olen saanut monia yhteiskunnallisia kontakteja, joita voisin hyödyntää omalla alueellani mahdollisissa kriisitilanteissa.

Multisilta suoritti varusmiespalveluksensa vuosina 1985–86 viestialiupseerina, minkä jälkeen kertauspäiviä ja MPK-päiviä on kertynyt yli sata. Hän peräänkuuluttaa, että palveluksen taidot ja siviiliosaaminen ovat kulkeneet käsi kädessä.

– Varusmiespalveluksessa saamani johtajakoulutus on luonut pohjaa sille, että olen voinut työskennellä esimiestehtävissä siviilipuolella.

Multisilta haluaisi itsekin jatkaa reserviläistoimintaa pidempään.

– Olisin valmis osallistumaan maanpuolustuksellisiin tehtäviin vielä kuudenkympin jälkeenkin.

Hän pitää tärkeänä, että reserviläiset ylläpitävät hyvää toimintakykyä siviilissä. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat olennaisia reserviläiskunnon ylläpitämisessä.

– Itselleni tärkeä tapa ylläpitää kuntoa on luonnossa liikkuminen, Multisilta kertoo.

Asevelvollisuuteen uudistuksia

Reserviläisten osaamisen hyödyntäminen korostuu, kun ikäluokat pienenevät. 

Suomen syntyvyys on ollut vakaassa laskussa, minkä takia palvelusikäluokat pienenevät jatkuvasti. Ikärajan nostaminen varmistaisi osaltaan, että osaajia on tarpeeksi myös jatkossa.

Rusilan mielestä on kuitenkin otettava myös muita keinoja käyttöön, jotta tekijöitä on jatkossakin riittävästi.

– Pelkkä reservin ikärajan nosto ei ole ajan myötä kestävä ratkaisu.

Kun Puolustusministeriö ilmoitti tammikuussa reservin yläikärajan nostamista koskevasta aloitteesta, se ilmoitti samalla, että ”kansainvälinen turvallisuustilanne ja sen johdosta tehdyt päätökset puolustusratkaisustamme edellyttävät asevelvollisuuden kehittämistä ja ajanmukaistamista.”

Rusila kannattaa ajatusta, että asevelvollisuutta uudistettaisiin. Hänen mukaansa Suomen pitäisi mennä kohti sukupuolineutraalia, mutta valikoivaa palvelusjärjestelmää.

– Vähintään siten, että nykyinen koulutettavien määrä pysyisi.