Olympiamitali kiiltää kaartinjääkäri Kirmeksen silmissä

Telinevoimistelija Oskar Kirmeksen valmistautuminen Tokion olympialaisiin on erilainen kuin kilpakumppaneilla. Muiden hyppiessä permannolla hän tetsaa ja syö pakkiruokaa. Asevelvollisuuden ja urheilun yhdistäminen on kuitenkin urheilijan mielestä onnistunut.

Telinevoimistelussa monta Suomen mestaruutta voittanut kaartinjääkäri Oskar Kirmes suorittaa varusmiespalvelustaan Kaartin jääkärirykmentin Urheilukoulussa. Kirmekselle, 25, Puolustusvoimien tarjoamat mahdollisuudet lajiharjoitteluun intin ohella tulevat tarpeeseen, sillä koronaviruksen siirtämät Tokion olympialaiset järjestetään näillä näkymin tulevana syksynä. Palveluksensa ohessa niihin valmistautuva Kirmes lukeutuu Suomen mitalitoivoihin hänen mielilajissaan telinevoimistelun kuusiottelussa.

– Kuusiottelu on suosikkini, koska siinä pääsee tekemään vähän kaikkea. Lajeista pidän eniten permannosta, koska siinä saa pomppia paljon, Kirmes kertoo.

Kuusivuotiaana Ruotsissa telinevoimistelun aloittanut Kirmes nousi 19-vuotiaana otsikoihin, kun hän ylsi vuoden 2015 EM-kilpailuissa 6-ottelun finaaliin. Vaikka menestystä ei tullut Riossa 2016, Kirmes oli osallistumalla ensimmäinen suomalainen miesvoimistelija olympialaisissa 44 vuoteen.

Hänen mielestään telinevoimistelu on paras urheilulaji, koska siinä pääse jatkuvasti haastamaan itseään ja oppimaan jotain uutta.

– Koko laji on kiehtova. Se tunne on mahtava, kun on jumissa, tulee salille väsyneenä ja lämmittelee itsensä vireeseen. Siinä on monia telineitä, joissa voi kehittää itseään, enkä vain tiedä mitään parempaa. Rakastan sitä lajia ja tulen todennäköisesti aina olemaan mukana voimistelupiireissä, Kirmes hymyilee.

Kirmes on nauttinut Urheilukoulun ilmapiiristä, missä kaikilla on tavoitteena huippu-urheilu.

Intti huippu-urheilijan silmin

Huippuvuotenaan 2015 ylioppilaaksi valmistunut Kirmes päätti lukioikäisenä, että aikoo keskittyä urheiluun tosissaan. Silloin hän otti päätavoitteikseen Tokion vuoden 2020 ja Pariisin vuoden 2024 olympialaiset. Tähän suunnitelmaan täytyi myös sijoittaa asevelvollisuuden suorittaminen.

– Alun perin piti mennä inttiin jo 2014, mutta olympiakarsinnat ja MM-kisat tulivat siihen, joten sovimme valmentajan ja Olympiakomitean kanssa, että Tokion 2020 jälkeen suoritan velvollisuuteni, Kirmes avaa.

Koronan myötä kisat siirrettiin, mutta Kirmes päätti, että hän menee inttiin joka tapauksessa. Lokakuussa palveluksensa aloittanut voimistelija ei pyrkinyt johtajakoulutukseen, sillä urheilu-ura menee kaiken edelle. Puolen vuoden mies on ehtinyt palveluksensa aikana kokea paljon aina hyisistä metsäleireistä märkiin ampumaharjoituksiin. 

– Ampuminen on ollut siistein juttu, kun ei ennen ole päässyt räiskimään. Sen sijaan ruokailu ollut vähän paha, kun joutuu syömään ulkona, eikä ruokaa tuppaa olemaan tarpeeksi, mutta siihenkin tottuu, hän luonnehtii.

Kirmes on kaksi viikkoa kerrallaan kasarmilla tai metsässä ja viikon lomilla. Harjoittelu ei jää vain lomaviikon varaan, sillä kasarmipäivinä hän pyrkii käymään kotisalillaan Espoossa. Toimivista järjestelyistä huolimatta Kirmes myöntää, että korona ja varusmiespalvelus eivät ole oiva yhdistelmä huippu-urheilijalle.

– Yllättävän hyvin olen harjoitusvapaillakin päässyt treenaamaan, mutta joka ilta Espooseen ravaaminen toki väsyttää. Jos en olisi intissä, harjoittelisin pari kertaa päivässä, mikä ei nyt ole mahdollista. Kun tähän lisätään vielä koronan tuomat haasteet, voisi sanoa, että valmistautuminen Tokioon ei ole täysin ideaali, Kirmes harmittelee.

Hän jatkaa muistuttamalla, että inttiolosuhteissa kehittyy erilaisia taitoja.

– Telinevoimistelijalla on usein aika heikko peruskunto. Täällä kävellään, juostaan ja tehdään kaikkea paljon, mikä on kehittänyt kestävyyttäni selvästi. Sen on huomannut esimerkiksi salilla, missä jaksan nykyään paremmin.

Vaikka Kirmes on nähnyt jo useat arvokisat, päätavoitteet ovat vielä edessä.
(Kuva: Suomen Voimisteluliitto)

Kilpailupäivä on palkkapäivä

Kotisalia kulutettiin ennen inttiäkin, jonka lisäksi ohjelmaan kuului paljon ulkomaan leirejä, jotka ovat nykytilanteen vuoksi tauolla. Kirmeksen mukaan muiden maiden urheilijoiden kanssa harjoitteleminen on korvaamaton apu omalle kehitykselle.

– Nyt meillä on maajoukkueleiri noin kerran kuussa, joihin olen saanut hyvin vapaata. Normaalisti lähdemme ulkomaille harjoittelemaan aina, kun se on mahdollista. Leirit kestävät yleensä 2–3 viikkoa. Sinä aikana ehtii hieman leikkiä turistiakin, hän kuvailee.

Kirmes kutsuu kilpailupäivää palkkapäiväksi, jota varten on tehty töitä. Hän etenee luottavaisin mielin kohti tulevia koitoksia.

– Olen elämäni kunnossa ja tavoittelen arvokisamitalia Tokiosta, Kirmes lataa.

Kuntotason voi toki määritellä monin tavoin, nimittäin tuomarien antamat pisteet tulosurheilussa ja tuore ennätys harjoittelusarjassa puhuvat joskus eri kieliä. Kirmeksen mukaan erot huipulla ovat äärimmäisen pienet, ja hän uskoo, että pärjääminen vaatii päätä.

– Voimistelussa on monta kilpailijaa, jotka voivat voittaa. Kestomenestyjät ovat henkisesti niin vahvoja, että he pystyvät tiukoissakin paikoissa huippusuoritukseen. Treeneissä olen huomannut, miten lahjakkaita monet ovat. Heillä voisi olla olympia- ja MM-kultamitaleja, mutta kisoissa he eivät vain onnistu, Kirmes selventää.

Jää vielä nähtäväksi, nouseeko Kirmes koko kansan urheilusankariksi. Hän on varma siitä, että unelma mitalista toteutuu, mikäli hän pysyy terveenä. Urheilu-ura ei kuitenkaan kestä ikuisuutta, ja Kirmeksellä onkin suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

– Olen veljeni kanssa vähän miettinyt, että voisimme perustaa jonkin liikunta-alan yrityksen. Meillä on pari suunnitelmaa takataskussa, mitä kautta lähdemmme sitten mahdollisesti opiskelemaan.