Öljyn vienti ruokkii yhä Venäjän sotakassaa – Korkeat tuotantokustannukset ja vihreä siirtymä romuttavat jatkossa vientitulot
Pitkällä aikavälillä Venäjä ei löydä enää ketään, joka on valmis maksamaan riittävästi sen öljystä, tutkija Emma Ashford arvioi.
Länsimaissa asetetut pakotteet ovat heikentäneet merkittävästi venäläisen öljyn kysyntää Euroopassa. Venäjää kohtaan asetettujen pakotteiden toimivuutta on kuitenkin kritisoitu. Pakotteista huolimatta Venäjä kykenee edelleen rahoittamaan sotatoimiaan laajamittaisella energiaviennillä.
Pakotteiden valvonta saattaa kiristyä lähitulevaisuudessa. Brittilehti Financial Times uutisoi, että Euroopan unionin jäsenvaltiot suunnittelevat venäläistä raakaöljyä kuljettavien tankkereiden tarkastamista Tanskan salmilla.
Tarkastuksen tavoitteena olisi varmistaa, että venäläistä öljyä kuljettavilla tankkereilla on länsimainen vakuutus. Vanhentuneet tankkerit nostavat ympäristövahingon riskiä Itämerellä. Venäjän meriteitse toimittamasta öljystä noin 60 prosenttia kulkee Itämeren läpi.
Lyhyellä aikavälillä Venäjän verrattain vakaa taloustilanne mahdollistaa hyökkäyssodan jatkamisen Ukrainaa vastaan.
– Öljytuloihin perustuva varallisuus on mahdollistanut Venäjän asevarustelun, tutkija Emma Ashford huomioi Ulkopoliittisen instituutin marraskuun alussa järjestämässä seminaarissa.
Pitkällä aikavälillä Venäjän korkeat energian tuotantokustannukset asettavat sille vakavan haasteen.
– Venäjä ei tule löytämään enää ketään, joka on valmis maksamaan riittävästi sen öljystä, Ashford sanoo.
Vihreällä siirtymällä on myös vaikutuksia öljyn kysyntään. Uusiutuvien energiamuotojen voimakas kasvu vähentää tarvetta öljylle erityisesti länsimaissa. Kehittyvissä valtioissa öljyn kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa.
Venäjän vienti suuntautuu Aasiaan
Eurooppaan suuntautuvan viennin tyrehdyttyä Venäjä on ohjannut energiavientiään muualle, Ashford huomioi.
Kansainväliset pakotteet ovat pakottaneet Venäjän myymään öljyä markkinahintaa edullisemmin. Öljyn maailmanmarkkinahinnan viimeaikainen nousu houkuttelee useita valtioita ostamaan aiempaa enemmän öljyä Venäjältä.
– Intia on hyötynyt eniten ajankohtaisesta tilanteesta, Ashford sanoo.
Myös Kiina on hyödyntänyt Venäjän energiaviennin suuntautumista Aasiaan. Venäjän ja Kiinan välinen kumppanuus on kuitenkin monisyinen, koska molemmat osapuolet tuntevat toisiaan kohtaan epäluuloa historiallisista ja valtapoliittisista syistä.
– Kiina ei halua olla liian riippuvainen venäläisesestä energiasta, Ashford lausuu.
Öljyntuottajavaltioita yhdistää autoritaarinen yhteiskuntajärjestelmä, jossa poliittinen ja taloudellinen valta keskittyvät harvalukuiselle eliitille. Poikkeuksena tästä kehityskulusta on Norja, jolla oli jo ennen vaurastumista vakiintunut pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä, Ashford huomioi.
Emma Ashford kuvaa uutuuskirjassaan Oil, the State and War: The Foreign Policies of Petrostates öljyntuotannon ulkopoliittisia vaikutuksia.
