"Olemme ihmisten puolella koneita vastaan" – Sensofusion taistelee drooneja vastaan joka rintamalla

Tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, että autonomiset droonit ovat vain ajan kysymys.

Kilpavarustelu kiihdytti aikanaan ihmiskunnan teknologista kehitystä äärimmäisyyksiin ja vei meidät lopulta avaruuteen asti. 

”Avaruusajan” käynnisti vuonna 1957 laukaistu Sputnik 1 -satelliitti, minkä seurauksena  satelliitteja on käytetty tiedusteluvälineinä vuosikausia. 

Nykypäivänä sotilaallinen varustelu käy kuumempana kuin vuosiin. Kisailu näyttäytyy etenkin drooneihin ja droonitorjuntaan liittyvän teknologian räjähdysmäisessä kehityksessä.

Kun Sputnik 1 -satelliitin lähtölaukauksesta tulee kuluneeksi 70 vuotta, on kilpailu viemässä meitä jälleen kohti tähtiä, mutta uudella päämäärällä. 

Droonien torjumiseen erikoistunut suomalaisyhtiö Sensofusion aikoo laukaista satelliitin, joka havainnoi taisteludrooneja avaruudesta käsin. 

Satelliitti on määrä laukaista vuoden 2027 lopussa. Laukaisusta vastaa SpaceX. 

Tähdet silmissä 

Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen kertoo, että drooneja havaitsevat sensorit toimivat sitä paremmin, mitä korkeammalla ne sijaitsevat. 

– Maapallon kaarevuus on iso ongelma. Droonit lentävät hyvin matalalla, jolloin tutkakatve tulee nopeasti vastaan, Hyppönen selittää. 

– Antenni ja sensori täytyy saada korkealle, jotta voidaan nähdä horisontin yli. 

Yhtiö on jo aiemmin tänä vuonna ilmoittanut rakentavansa droonintunnistukseen tarkoitettuja lentokoneita, mutta avaruus olisi Hyppösen mukaan vielä parempi vaihtoehto.

Hän uskoo, että satelliittien avulla suuremmat pitkän matkan droonit voitaisiin tunnistaa huomattavasti muita keinoja aikaisemmin.

Ensimmäisen satelliitin tarkoitus on testata järjestelmän toimintaa avaruudessa. Jos kaikki sujuu oletusten mukaisesti, on tarkoituksena lähettää avaruuteen vielä kokonainen laivue.

Sensofusion rakentaa satelliitin itse.

– Olemme luoneet teknologian, jonka uskomme kuulevan hyvinkin heikkoja radiosignaaleja maan pinnalta avaruudesta käsin, Hyppönen kertoo. 

Kissa ja hiiri -leikki 

Huima kehitystahti on Hyppösen mukaan seurausta niin sanotusta kissa ja hiiri -leikistä. 

– Kun rakennetaan tehokkaita suojausmenetelmiä, samalla pakotetaan hyökkääjä parantamaan omia tekniikoitaan.

Droonikehittäjät luovat hänen mukaansa jatkuvasti uusia tekniikoita ja tekevät vanhoista protokollista monimutkaisempia.

– Osapuolet yrittävät koko ajan pysyä toistensa perässä, minkä vuoksi teknologian kehitys on nopeaa. Jos droonitorjuntalaitteistoa ei päivitetä vuoteen, ei se tunnista enää kuin pienen osan uhista.

Hyppönen kertoo, että kuituohjattavat nelikopterit ovat tästä hyvä esimerkki. 

– Kukaan ei käyttäisi kuitudrooneja ellei olisi pakko. Niitä täytyy käyttää, sillä radiotunnistaminen ja -häirintä toimivat niin hyvin. 

Kilpailulle on kuitenkin olemassa jonkinlainen katto – tekoäly. 

Hyppösen mukaan on olemassa riski, että drooneille annettaisiin tekoälyn avulla valta omasta toiminnastaan. Tällöin esimerkiksi päätös kuoleman tuottamisesta olisi koneella. 

– Se on moraalisesti ja eettisesti todella iso kynnys, mutta joku sen vielä ylittää, Hyppönen uskoo. 

Sensofusion valmistaa myös torjuntadrooneja, jotka ohjataan vihollisen hyökäysdrooneja kohti. Kuva: Mikko Hyppönen

Droonien tunnistaminen ja torjunta perustuvat useimmiten pilotin ja droonin välisen linkin tunnistamiseen. Jos linkki poistettaisiin, tunnistaminen pitäisi toteuttaa muilla keinoilla. 

Ratkaisu tähän olisi Hyppösen mukaan perinteisten, heikompien sensoreiden yhdisteleminen. 

– Kamerat, akustiikka ja tutkat sisältävät yksinään omat heikkoutensa, mutta yhdessä ne voivat antaa hyvinkin tarkan kuvan droonien sijainnista, Hyppönen kertoo.  

Tästä tulee myös yhtiön nimi – sensor fusion. 

Osa ratkaisua

Sensofusionin teknologiaa on ollut jo pitkään käytössä ympäri maailman. Yhtiön Airfence-tunnistusjärjestelmiä hyödynnetään tälläkin hetkellä muun muassa Ukrainassa ja Lähi-idässä. 

Suomessa yhteistyöhön on sen sijaan herätty vasta hiljattain. 

Puolustusvoimat on käyttänyt yhtiön teknologiaa jonkin aikaa, mutta viimeaikaiset drooniuhat ovat lisänneet puolustusjärjestelmien kysyntää entisestään. 

Toukokuussa Rajavartiolaitos sopi yhteistyöstä Sensofusionin ja Elisan kanssa droonien havainnointi-järjestelmän koekäytöstä Kaakkois-Suomessa.

Kyse on Hyppösen mukaan sensoriverkosta, joka tuottaa Rajavartiolaitokselle havaintotietoja droonien valvontatoiminnasta. 

Sensofusion tuottaa tunnistamisteknologian ja Elisa digitaalisen infrastruktuurin, jotka toimitetaan yhteistyössä Rajavartiolaitokselle.

– Rajavartiolaitoksen aktivoituminen osoittaa, että viranomaiset ovat ottaneet uuden vaihteen silmään droonitorjunnan suhteen, kun näitä drooneja on ruvennut löytymään, Hyppönen kertoo. 

– Tätä on pitkään mietitty ja valmisteltu, mutta vasta nyt on alettu oikeasti tekemään asioita!  

Yhteistyö on hänen mukaansa oikea suunta droonipuolustuksessa. 

– Me voimme olla vain osa näitä ratkaisuja. Mikään yksittäinen teknologia ei ratkaisuksi riitä, mutta ainakin saamme paremman tilannekuvan yhdistelemällä eri järjestelmiä. 

Hyppönen painottaa, ettei Sensofusion tee mitään muuta kuin droonitunnistusta ja -torjuntaa. 

– Emme pyri tunnistamaan lentokoneita tai tekemään asejärjestelmiä, vaan teemme sen, mikä on erikoisalaamme.

Yhtiön tehtävä on hänelle täysin yksiselitteinen.

– Olemme ihmisten puolella koneita vastaan! 

Airfence Mini on taskukokoinen versio, jolla voi suojata yksittäisiä ihmisryhmiä tai rakennuksia noin kahden kilometrin sätteellä. Kuva: Sensofusion