"Vaikka kaikkea ei pystytä estämään, kaikkeen voidaan reagoida" – ohjusvene Pori alistettiin Naton komentoon osaksi Baltic Sentry -merivalvontakokonaisuutta
Naton Itämeren-kokouksen jälkeen aloitettu tehostettu merivalvonta pyrkii vahvistamaan merenpohjan kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta.
Bad boys, bad boys / whatcha gonna do, whatcha gonna do / when they come for you…
Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen naurahtaa ohjusvene Porista kuuluvalle Inner Circlen klassikkokappaleelle laivan lähtiessä ulos ulapalle Suomenlinnan päälaiturista.
– Eiköhän se ollut laivan päällikön valinta, hän ounastelee.
Pori on suuntaamassa kohti ainutlaatuista tehtävää. Toista kertaa Suomen Nato-jäsenyyden aikana Suomen merivoimat alistaa oman aluksensa Naton komentoon.
Helsingissä tammikuussa järjestetyssä Itämeren maiden Nato-kokouksessa päätettiin Baltic Sentry -nimisestä merivalvonnan ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen tehostamisesta.
Ponsi Baltic Sentry -kokonaisuudelle syntyi merenalaisen kaapeliston ja putkiston turvallisuuden takia. Vuoden sisään Itämerellä on joko vaurioitunut tai rikkoutunut monta kriittiseen infrastruktuuriin lukeutuvaa kaapelia.
Itämeren maiden syyttävät sormet ovat nousseet kohti Venäjän niin kutsuttua varjolaivastoa. Varjolaivaston avulla Venäjä on voinut kiertää sille asetettuja pakotteita. Kolmansien maiden lippujen alla seilaavat öljytankkerit ruokkivat Venäjän sotakassaa ja nyt niitä epäillään myös sabotaasista.
Ennätysvauhtia osaksi laivasto-osastoa
Alus saatiin salamannopeasti lähtövalmiiksi ja alistettavaksi Naton komentoon sen jälkeen, kun tieto Baltic Sentryn alkamisesta tuli.
– Tavallisesti valmistellaan vuosi, nyt valmisteltiin viikko, Laaksonen toteaa.
Aluksen miehistö on pikaisen aikataulun vuoksi pelkästään Puolustusvoimien henkilökuntaa. Miinantorjunta-alus Vahterpään liittyessä Naton pysyvään miinantorjunta-alusosastoon ensimmäistä kertaa viime keväänä alukselle rekrytoitiin myös sopimussotilaita. Reserviläisiä tai varusmiehiä ei lain mukaan voi tehtävään määrätä.
Kommodori Marko Laaksosen (vas.) ja komentaja Toni Joutsian mukaan Pori toteuttaa normaalitehtäviä, mutta fokuksena on valvonta ja infrastruktuurin suojaaminen. Kuva: Amos Kautto
Laivalla on 31 henkeä, ja innokkaita lähtijöitä komennukselle löytyi helposti. Aluksen försti, operaatioturvallisuuden vuoksi nimettömänä pysyttelevä kapteeniluutnantti kertookin innostuneena, että tehtävä oli hänelle oikein mieluisa.
Kommodori jatkaa, että Pori valikoitui nopeasti Naton komentoon annettavaksi taistelualukseksi sen suorituskyvyn takia ja koska se voi toimia laajalla alueella.
Suomi osallistuu operaatioon kuitenkin myös kansallisin voimin eikä pelkästään ohjusvene Porilla.
– Emme kevennä omaa osuuttamme lähialueillamme, vaan teemme sitä [merivalvontaa] koko ajan muilla aluksilla.
Laiva on valmistautunut olemaan merellä "muutamia viikkoja", mutta tarkempaa aikataulua tai suuntaa ei Merivoimista suostuta kertomaan.
– Ei ne tiedä itsekään! Laaksonen lohkaisee.
Reagointi helpompaa kuin ennaltaehkäisy
Kommodori Laaksonen huomauttaa, että kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ei ole Merivoimien ensi prioriteetti, vaan nimenomaan alueellisen koskemattomuuden puolustaminen.
– Suomen merivoimatkin on joutunut sopeutumaan, kun näitä on alkanut tapahtua, Laaksonen viittaa merikaapelirikkoihin.
Laaksonen toteaa kuitenkin, että tehtävä on hyvin haastava.
– Liikennemäärät tuolla Itämerellä ovat suuria, se alue on valtava ja kriittistä infraa on paljon. Sataprosenttiseen suojaan ei tietenkään pystytä pääsemään.
Rannikkolaivaston esikuntapäällikkö, komentaja Toni Joutsia komppaa Laaksosta.
– Vaikka kaikkea ei pystytä estämään, kaikkeen voidaan reagoida.
Joutsian mukaan poikkeuksellisen tehtävästä tekee se, että alus annetaan Naton johtoportaan käyttöön. Kuva: Amos Kautto
