Nyt vai vuosien päästä?

"Kyllä inttiin pitää mennä heti kun voi, eihän kukaan mene sinne enää vanhempana kuin 20-vuotiaana. Ja jos menee, niin sitten ei saa yhtään kaveria ja kukaan ei ota mukaan porukkaan. Joskus kuulin, että serkun tuttu oli saanut lykkäystä ja mennyt vasta vuosien päästä opiskelujen jälkeen, niin saman tien oli katsottu vinoon ja alettu selän takana sanoa isosedäksi."

Käytäntö suorittaa varusmiespalvelus heti toisen asteen opintojen jälkeen elää vahvana. Jokaisessa saapumiserässä on kuitenkin alokkaita, jotka ovat päättäneet aloittaa palveluksen vasta vuosia myöhemmin.

Miten armeijaan sopeutuu, jos on muita viisi tai kymmenen vuotta vanhempi?

Itse olin 25-vuotias, kun saavuin muiden alokkaiden mukana kasarmille. Päädyin saman tien tupaan, jossa oli sekä itseäni nuorempia että vanhempia alokkaita, ja kyllähän me tupakavereiden kesken kävimme heti läpi kuka mistäkin on, mitä olemme tehneet ennen inttiä ja tietysti minkä ikäisiä olemme. Ensimmäisestä päivästä lähtien alkoi toverillinen läpänheitto seniorikerhon (yli 25-vuotiaat) ja sikiöiden (2000-luvulla syntyneiden) välillä.

Humoristisista kommenteista huolimatta en ikäni takia jäänyt kertaakaan porukan ulkopuolelle tai kokenut syrjintää. Luulen tämän johtuvan omasta asennoitumisestani: peruskaudella saman saapumiserän varusmies oli mielestäni aina kanssani vertainen iästään riippumatta. Palveluksen edetessä pidemmälle yksilön valmiudet ja koulutus korostuivat entisestään, jolloin iällä oli vielä vähemmän merkitystä kuin alokasaikana.

Eroja eri ikäisten varusmiesten kesken voidaan silti havaita.

Harkintakyky, kärsivällisyys, hyvä itsetunto ja kyky huolehtia omista asioista ovat taitoja ja ominaisuuksia, joita jokainen tarvitsee palveluksen aikana. Nämä kaikki kehittyvät huomattavasti nuoren aikuisen lähtiessä ensi kertaa esimerkiksi työelämään tai asumaan omilleen. Ylipäätään muutaman vuoden muita myöhemmin palveluksen aloittaneissa ilmenee usein kypsyyttä ja tilannetajua, josta moni nuorempi voi vain haaveilla.

Minulle oli ehdottomasti oikea päätös suorittaa korkeamman asteen opinnot ja olla työelämässä jonkin aikaa ennen palvelukseen astumista. Ehdin ainakin saada järkeä päähäni ja opetella esimiestaitoja käytännössä. Väitän, että saan palveluksesta enemmän irti nyt kuin olisin saanut 19 vuotiaana.

Palvelus vie nuoren aikuisen elämästä ison siivun, ja moni joutuu harkitsemaan tarkkaan missä kohtaa voi lähteä omasta elämästään jopa vuodeksi kasarmin porttien taakse. Osa opiskelee korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon, osa tekee töitä, toiset taas lykkäävät palvelusta liittyen terveydentilaan tai perhesuhteisiin. Osa palvelukseen vapaaehtoisesti tulevista harkitsee päätöstään pitkään tai saa ajatuksen intin käymisestä vasta myöhemmin.

Varusmiehen lisäksi palveluksen oikein ajoittamisesta on hyötyä myös puolustusvoimille. Erityistehtävissä tarvitaan eri alojen ammattiosaajia, joilta edellytetään työkokemusta tai korkeakouluopintoja. Esimerkiksi lääkintäreserviupseerikurssille valitaan vain lääkärin, hammaslääkärin, eläinlääkärin ja proviisorin tutkinnon jo suorittaneita tai opinnoissaan pitkälle edenneitä opiskelijoita.

Jokaisen onkin itse arvioitava, missä kohtaa elämäänsä tahtoo palveluksen suorittaa. On aivan yhtä perusteltua suorittaa palvelus äkkiä pois alta ennen työelämää tai opintoja kuin kartuttaa ensin siviiliosaamista ja parhaassa tapauksessa hyödyntää sitä palveluksessa.