Eetu Kolehmainen

Tuija Karanko seisoo kädet puuskassa ja katsoo kameraan.

Puolustus- ja ilmailuteollisuusalan etujärjestö PIA:n pääsihteerinä työskentelevän Tuija Karangon mielestä Euroopan tulee ottaa vahvempi rooli omasta puolustuksestaan.

"Nyt jaetaan Euroopan markkinoita" – Suomella on mahdollisuus nousta markkinajohtajaksi tietyillä puolustusteollisuuden osa-alueilla

Reima Miettinen

Eurooppalainen puolustusteollisuus on ollut vahvassa kasvussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja suurin kasvu voi olla vielä edessä.

Euroopan komissio esittää rahoitusta toimiin, joilla puolustusteollisuuden innovaatioita ja tuotantoa lisätään. Komissio haluaa ohjata jäsenmaiden hankintoja eurooppalaisiin yrityksiin.

Puolustus- ja ilmailuteollisuusalan etujärjestö PIA:n pääsihteerinä työskentelevän Tuija Karangon mukaan näihin prosesseihin osallistuminen on suomalaisen puolustusteollisuuden kohtalonkysymys. 

Karangon mielestä on äärimmäisen tärkeää, että Suomen neuvottelukannat tulevat näkyville ja tuovat esille suomalaisen teollisuuden kyvykkyyttä ja osaamista.

– Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, tässä jaetaan nyt Euroopan markkinoita.

Karanko pitää hämäävänä, että Suomessa puhutaan paljon Natosta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

– Rahoitus ja suurin osa yhteisprojekteista tulevat Euroopan unionin kautta. Siellä meidän täytyy olla mukana.

Puolustusteollisuudella on edessään voimakkaan kasvun aika Euroopassa. Minkälaiseksi se muodostuu ja kuinka verisesti eurooppalaiset yritykset tulevat kilpailemaan, jää nähtäväksi.

– Selvää on, että tämä on äärimmäisen poliittista peliä. Euroopan unionissa mietitään esimerkiksi sitä, minkä yrityksen tai jäsenmaan investointeja tuetaan.

Puolustusalan dynamiikka on muuttunut täysin.

– Naton nykyinen apulaispääsihteeri Tarja Jaakkola totesi osuvasti, että ennen Ukrainan sotaa yritykset kilpailivat puolustushallintojen huomiosta, mutta nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Puolustushallinnot pyytävät yrityksiä priorisoimaan niiden omia tarpeita.

Puolustustarvikkeiden hinnat nousussa

Puolustusteollisuus kiinnostaa nyt kaikkia. Se näkyy etujärjestöön tulevina yhteydenottojen määränä. Kyselyjä tulee valtavasti niin Suomesta kuin ulkomailta.

– Aika paljon on semmoista hehkutusta.

Puolustustarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Taustalla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino.
Hintojen nousuun vaikuttaa lisäksi se, että asejärjestelmien ja muiden puolustustarvikkeiden valmistamiseen vaadittavien materiaalien ja komponenttien hinnat ovat nousseet voimakkaasti alihankintaketjuissa.

Nouseviin hintoihin on vaikuttanut myös hitaasti käynnistynyt tuotanto. Yritykset eivät ole uskaltaneet investoida ilman pitkän aikavälin näkymiä, joita ei ole, koska poliittiset puheet eivät ole vielä materialisoituneet määrärahoiksi ja tilauksiksi.

– Jos joku maa sanoo tarvitsevansa asejärjestelmää, niin se ei vielä tuotteiden toimittajille tarkoita sitä, että se ostetaan.

Kotimainen teollisuus kapea-alaista

Suomen puolustusteollisuus edustaa noin prosenttia eurooppalaisesta tuotannosta. Tämä on kansantalouden kokoon suhteutettuna keskitasoa.

Karangon mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta nousta Euroopassa viiden suuren kärkimaan joukkoon. Kotimainen puolustusteollisuus on kapea-alaista ja pääomaa on vähän.

Suomen tilannetta voi verrata esimerkiksi Ruotsiin, jossa tuotantoa on monella puolustuksen sektorilla aina sukellusveneistä hävittäjiin.

– Suomella on kuitenkin mahdollisuus nousta markkinajohtajaksi tietyillä puolustusteollisuuden osa-alueilla.

Patria on kovassa nosteessa, kun tilauksia sataa ulkomailta. Sillä on Euroopassa merkittävä markkina-asema epäsuoran tulen asejärjestelmissä. Lisäksi Patrian panssaroidut 6x6-ajoneuvot ovat myyneet hyvin ympäri Eurooppaa, ja yritys odottaa tilausten entisestään lisääntyvän.

Suomella on valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi avaruussektorilla sodankäynnin laajentuessa uusiin ulottuvuuksiin.

– Suomalaisilla yrityksillä on maailman suurimmat satelliittikonstellaatiot ilmassa parhaillaan ja lisää tulee. Emme puhu sellaisesta rekan kokoisista satelliiteista, vaan pesukoneen- ja mikroaaltouunin kokoisista laitteista.

Avaruusteknologia on Suomessa merkittävä kasvuala. Lisäksi digitaaliset ratkaisut, kuten johtamisjärjestelmät ovat hyvällä tasolla.

– Näen, että myös näillä sektoreilla Suomella on potentiaalia nousta Euroopassa johtavaksi maaksi.

Perinteisten aseiden kysyntä kasvaa

Kylmän sodan jälkeen Euroopassa virisi toiveikkuus ikuisesta rauhasta. Eurooppalaiset maat ajoivat puolustuskykynsä alas, koska resursseja haluttiin priorisoida.

Doktriineja muutettiin. Euroopassa keskityttiin kriisinhallintaan ja terrorismin vastaiseen sotaan.

– Suomea katsottiin omituisena jäänteenä. Ulkomaalaiset kollegani naureskelivat, että te näette Suomessa mörköjä joka kulmalla ja varustaudutte vanhanaikaiseen sodankäyntiin.

Karangon mukaan varustautuminen on kannattanut, koska Suomessa on säilynyt eurooppalaiseen tasoon nähden vahva puolustusteollisuus. Ukrainan sota on opettanut myös sen, että perinteisellä tekniikalla on rooli modernissa sodankäynnissä.

– Suomen vahvaa teollista pohjaa selittää historiamme sotilaallisesti liittoutumattomana maana. Yritysten tuli ylläpitää teollisuutta, jotta Puolustusvoimien tarpeet kyettiin tuottamaan.

Hyvin säilynyt puolustusteollisuus on Suomelle tärkeä tulevaisuuden voimavara.

Tullit voivat kohdistua puolustustarvikkeisiin

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin aloittama kauppasota on  puolustusalalla kuuma puheenaihe. Tullit kohdistuvat nähtävästi myös puolustustarvikkeisiin.

– Tämä tarkoittaa myös Suomen kansantaloudelle tiettyjä haasteita, koska meillä on paljon yhdysvaltalaista teknologiaa ja nimenomaan F-35 maksupostit ovat parhaillaan päällä.

Karangon mukaan tullit tulevat vaikuttamaan puolustusteollisuuteen negatiivisesti, mikäli kompromissiratkaisua EU:n ja Yhdysvaltain välillä ei saada.

– On mielenkiintoista seurata, miten Trumpin hallinto käsittelee puolustussektoria, koska he samalla kaivavat kuoppaa oman puolustusteollisuutensa kansainväliselle asemalle ja viennille. Yhdysvaltalaiset kollegani ovat tästä todella huolissaan.