"Sodankäynti on muuttunut" – Nykypäivänä vaaditaan uudenaikaista linnoittamista

Moderni sodankäynti ja drooniuhka ajavat rakentamaan uudenlaisia tukikohtia maan alle.

Droonin lennättäjä ei yläilmoista välttämättä huomaisi, että metsän keskellä maan alla kulkee satojen metrien edestä käytäviä. Ilmastointiputket, luukut ja juoksuhaudat, jotka sulautuvat maastoon, ovat ainoita merkkejä, jotka laajasta linnoitteesta näkyvät ulospäin.

Maaperään syvennettyjen ovien ja luukkujen kautta varusmiehet pääsevät kulkemaan linnoitettuun tukikohtaan, jonka käytävät, majoitustilat ja osa tuliasemista on rakennettu maan alle.

Porin prikaatin Niinisalon varuskunta-alueelle rakennettu tukikohta on osa uutta linnoituskonseptia, jota Puolustusvoimissa on viime vuosina kehitetty. Vastaavanlainen tukikohta on määrä rakentaa kevään aikana Säkylään ja jatkossa myös muihin joukko-osastoihin.

Porin prikaatin koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Saku Silmu kertoo, että tukikohtien rakentamisessa ei ole kyse yksittäisestä kokeilusta, vaan ne ovat osa laajempaa kehitystyötä, joka liittyy sodankäynnin muutokseen.

– Syy oikeastaan on se, että on tunnistettu, että sodankäynti on muuttunut ja uhkien takia on kehitetty uudenlaisia linnoitteita. Puolustusvoimissa on tehty kehitystyötä, minkälaisia linnoitteita tarvitsemme, Silmu kertoo.

Monia erilaisia rakenteita

Niinisalon linnoitettu tukikohta muodostuu useista eri rakenteista. Siellä on tuliasemia, majoituskorsuja, ajoneuvopoteroita ja niiden välissä kulkevia siirtymäreittejä.

Tuliasemat ja majoitustilat on rakennettu maan alle, ja siirtymäreiteistä noin puolet on katettu. Käytävillä on myös
esimerkiksi kaapelihyllyjä, jotka mahdollistavat viestiyhteyksien kytkemisen tukikohtaan pidempiaikaista harjoittelua varten.

Rakenteet on tehty pääosin puusta, mutta niiden suunnittelussa on hyödynnetty uusia materiaaleja ja ratkaisuja.

Silmun mukaan yksi keskeinen syy tukikohtien rakentamiseen onkin testata, miten erilaiset materiaalit ja rakenteet toimivat käytännössä.

Linnoitteeseen on rakennettu tuliasema vihollisen odotettua tulosuuntaa kohti. Kuva: Remu Shemeikka

– Materiaalit ovat kehittyneet niin sen takia rakennetaan, että niitä päästään sitten käytännössä kokeilemaan.
Tarkoituksena on selvittää, miten tukikohtien rakentaminen onnistuu, ovatko suunnitellut rakenteet ja linnoitteet toteuttamiskelpoisia ja miten eri materiaalit toimivat rakentamisessa, Silmu pohtii.

Toinen syy on koulutus. Puolustusvoimissa on tunnistettu tarve harjoitella linnoitetuissa asemissa toimimista. Silmun mukaan Suomessa ei ole hetkeen ollut tämän kokoluokan harjoituskäyttöön rakennettua tukikohtaa.

Koulutusta varten

Niinisaloon rakennettu tukikohta tunnetaan nimellä Base 25. Keväällä Säkylään rakennettava tukikohta tulee puolestaan kulkemaan nimellä Base 26. Molemmat ovat niin sanottuja joukkueen tukikohtia, tarkemmin noin 30–40 henkilön taisteluharjoitteluun tarkoitettuja asemia.

Vaikka tukikohdat ovat rakenteeltaan varsin laajoja, niiden pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole sodan ajan puolustustaisteluita varten.

– Ne ovat ennen kaikkea koulutusta varten rakennettu. Testaamme nyt sitä, miten linnoitteita rakennetaan ja miten ne toimivat käytännössä. Rakennamme harjoituspaikat, joissa sekä henkilökuntaa, varusmiehiä että reserviläisiä opetetaan käyttämään linnoitteita ja taistelemaan linnoitetuissa asemissa, Silmu tarkentaa.

Harjoituksissa tukikohtaa käytetään kuitenkin samalla tavalla kuin sitä käytettäisiin taistelutilanteessa. Joukoille opetetaan, miten linnoitteissa liikutaan, miten asemat miehitetään ja miten niitä suojataan.

– Ensimmäiseksi opetellaan esimerkiksi luukkujen käyttöä ja niiden naamiointia.

Silmun mukaan keskeinen osa harjoittelua liittyy myös taistelukentän uusiin uhkiin, joista näkyvin on droonit.

– Harjoitellaan myös sitä, miten suojaudutaan esimerkiksi drooniuhkaa vastaan. Eli millaisia lisärakenteita joukko tekee ja joukon pitää tehdä, jotta ei esimerkiksi droonilla pääse lentämään linnoitteisiin sisään, Silmu pohtii.

Harjoitukset tukikohdassa voivat kestää useita päiviä. Linnoitteessa ollaan silloin käytännössä jatkuvassa taistelukosketuksessa vihollisen kanssa, ja esimerkiksi epäsuoran tulen tai droonien uhka on jatkuvasti läsnä.

Harjoituksissa käydään läpi myös tilanteita, joissa tukikohta joutuu hetkellisesti vihollisen haltuun.

– Harjoitellaan tietysti myös sitä, että tukikohtia voi välillä joutua vihollisen haltuun eli niiden takaisin valtaaminen on myös tärkeää, Silmu sanoo.

Niinisalon tukikohta valmistui viime vuoden lokakuussa, jonka jälkeen siellä on koulutettu varusmiehiä. 1/26-saapumiserä sai ensikosketuksensa tukikohtaan, kun 3. jääkärikomppania harjoitteli toimintaa linnoitteessa ja sen ympäristössä.

Varusmiehiä kouluttava kersantti Copeland pitää tukikohdassa harjoittelua tärkeänä lisänä muun koulutuksen rinnalla.

– Omasta näkökulmasta tukikohta on koulutustavoitteiden kannalta hyödyllinen lisä. Reittien harjoittelu on tärkeää, että löytää oman asemansa. Harjoittelua tulee olemaan paljon, Copeland luonnehtii.

”Harjoitellaan suojassa olemista”

Tavoitteena on, että mahdollisimman moni varusmies pääsee harjoittelemaan linnoitetuissa tukikohdissa.

– Meidän toiminta-ajatus on se, että pääosa varusmiehistä, siis lähes kaikki, vähän aselajista riippuen, harjoittelee vähintään muutaman päivän asemissa olemista ja taistelua, Silmu kertoo.

Tukikohtien rooli liittyy erityisesti suojassa toimimisen harjoitteluun.

– Näen tämän roolin tärkeänä osana niin sanottua suojan harjoittelua, joka tarkoittaa, että ollaan suojassa ja harjoitellaan suojassa olemista ja ymmärretään, missä ne uhat ovat.

Varusmiehet harjoittelevat tukikohdan puolustamisen lisäksi myös niiden takaisin valtaamista viholliselta. Kuva: Lempi Leinonen

Tukikohdissa harjoittelu mittaa samalla myös, miten joukko toimii henkisesti kuormittavassa tilanteessa.

– Kun voidaan olla jopa päiviä tällaisessa tukikohdassa, myös henkisen toimintakyvyn tunteminen ja keinot sen hallintaan ovat tärkeitä, Silmu avaa.

Säkylän tukikohta valmistuu pian, mutta tukikohtien kehittäminen ei Silmun mukaan pääty. Rakenteita voidaan muuttaa ja uusia linnoitteita rakentaa samaan maastoon harjoitusten yhteydessä.

– Jos haluamme itse opetella linnoitteiden rakentamista, pystymme tuolle samalle alueelle itse rakentamaan niitä lisää ihan harjoittelunkin takia.