Nuori tarvitsee talousosaamista ettei revi rahojaan

Nuorena juristina Marja Nykänen näki läheltä -90 luvun pankkikriisin myllerryksen. Nyt hän kantaa sen perintöä Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana koronan yskittäessä taloutta. Mitä hän ajattelee suomalaisten nuorten talousosaamisesta, pankkien kriisinsietokyvystä ja valtakunnallisesta maanpuolustuskurssista, jonka hallituksen jäsen hän on.

Suomen Pankki on tärkeä instituutio, joka toteuttaa Euroopan keskuspankin määrittelemää rahapolitiikkaa ja valvoo osaltaan Suomen rahoitusjärjestelmän vakautta. Tärkeä toimielin pankissa on johtokunta, jolla on yleistoimivalta pankin tehtävien hoitamisessa. Johtokunnan varapuheenjohtaja on Marja Nykänen, joka valittiin viisivuotiskaudelleen helmikuussa 2017. 

Nykänen on Vihdin ja Helsingin väliä pendelöivä juristi, jolla on Suomen Pankin töidensä lisäksi useita luottamustehtäviä aina Suomen Kansallisteatterin säätiön ja valtakunnallisen maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallituksiin. Laajan kokemuksen huomaa muun muassa puhetyylistä, joka on samaan aikaan pohtiva ja huomioonottava, sekä selkeä ja teoreettinen. Pienenä tyttönä hän soitti pitkään pianoa, harrastus, jonka hän aloitti uudelleen kolme vuotta sitten. Sen lisäksi hän paljastuu lukuihmisiksi. Paraikaa Nykäsellä on käynnissä Tommi Kinnusen romaani “Ei kertonut katuvansa”. Haastattelun aikana hän myös esitteleen Suomen Pankin taideteoksia ja kertoo niiden hankintamenettelystä. Pyrkimys on ostaa luomiskauttaan elävien taiteilijoiden teoksia. Päätökset hankinnoista tekee Suomen Pankin taidetoimikunta.

Esikuvien kautta juristiksi

Vihdissä maaseudulla kasvanut Nykänen osui opetussuunnitelmien risteyskohtaan käyden niin kansakoulua, kunnallista keskikoulua kuin peruskoulua. Lukion jälkeen hän haki oikeustieteelliseen.

– Ylioppilaaksi kirjoitin Vihdin lukiosta 1981. Sen jälkeen mietin aika pitkään mitä tekisin seuraavaksi. Olin onneksi ollut aika hyvä koulussa ja minulla oli pari vihtiläistä roolimallia oikeustieteellisessä, joten päädyin hakemaan sinne ja toisella kerralla pääsin Helsinkiin. 

Tämä jälkeen Nykänen aloitti työuransa pienessä Länsi-Uudellamaalla sijainneessa paikallispankissa ja on käynyt siitä lähtien läpi monipuolisen työuran ennen nykyistä toimeaan Suomen Pankissa. Mieleenpainuvia hetkiä työuralla riittää.

– Kun eli mukana 90-luvun pankkikriisissä ja näin läheltä kuinka huonossa kunnossa Suomen pankkijärjestelmä oli, niin se myllerrys oli sellainen, että sitä perintöä kannan vieläkin mukanani. Aika oli huono pankeille ja aika oli huono asiakkaille. Pankkikriisin jälkeinen lama on jäänyt myös mieleen. Sen jälkeen on ollut teknokuplan puhkeaminen, globaali finanssikriisi, eurokriisi ja nyt koronakriisi. Kriisejä siis tulee, mutta syvimmäksi on jäänyt nuorelle juristille mieleeni se ensimmäinen.

Ympäristö tukee Marja Nykäsen harrastusta, sillä Suomen Pankista löytyy asianmukaisesti flyygeli. 

Yksilön talous on herkkä muutoksille

Nykänen kehuu suomalaisten nuorten talousosaamista. Haasteita kuitenkin riittää, kun maailmaa muuttuu monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi. Tarjolla on helppoja rahoituslähteitä kuten pikavipit ja kulutusluotot, sekä itse raha mitä käytetään hiipii näkymättömänä mobiilissa ja kortilla.

– Kun itse olin nuori, niin taskussa oli se 20 tai 50 markkaa lompakossa, jonka kanssa lähdettiin baariin. Ja se oli se raha mikä oli käytettävissä. Kun rahat loppuivat tai tuli valomerkki niin palattiin kotiin. Mutta nykyään pystyy hyvinkin vaivatta maksamaan ja saamaan luottoa eri mobiililaitteilla. Sen takia onkin tärkeää että talousosaaminen olisi hallussa. Oppia voi saada koulusta ja kotoa.

Talousongelmia syntyy, kun kulutustaso ja tulotaso eivät osu yksi yhteen. Nykänen pohtii myös elämän eri muutosvaiheiden vaikutusta yksilön talouteen. 

– Kun miettii esimerkiksi varusmiehiä, niin palvelukseen astuessa tulotaso tippuu. Se voi aiheuttaa vaikeuksia, jos kulutustaso ei sopeudu. Henkilö voi olla esimerkiksi palveluksessa kiinni ja kotona odottaa rykelmä kasautuvia laskuja. Niihin pitäisi osata varautua ennakolta taloutta suunnittelemalla ja siihen liittyviä taitoja opettamalla.

 Nykänen kutsuukin talousosaamista elämänmittaiseksi taidoksi.

– Yhtälailla saumakohtia on elämässä muitakin. Esimerkiksi kun nuoret perustavat perheitä tai ostavat asuntoja. Lisäksi vanhempana, kun jäädään eläkkeelle, niin miten mitoittaa elämänsä siihen, että tulotaso laskee. 

Nykänen kertoo, että Suomen Pankissa on runsaasti mietitty tänä vuonna miten talousosaamista Suomessa kehitetään. Tapoja miten ihmisiä voisi koulun jälkeen kohdata kera talousoppain ovat esimerkiksi työpaikat tai Ruotsin tapaan neuvolat.

– Ja sitten tietysti paikka mistä löytyy valtaosa ikäluokan pojista on varusmiespalvelus. Tietysti se on täynnä muidenkin asioiden oppimista, mutta siellä olisi mahdollisuus jakaa tietoa vaikka varsinaista koulutusta talousaiheesta ei olisikaan mahdollista sovittaa varusmiespalveluksen ohjelmaan

Nykäsen mukaan olisi tärkeää, etteivät kaikki yhteiskunnan voimavarat menisi ylivelkaantumisen seurauksien hoitamiseen, vaan että apu olisi myös ennaltaehkäisevää. Hyvä talousosaaminen voisi estää velkakierteeseen joutumista.

Bittirahan ja käteisen kriisinsietokyky 

Pankkien kriisinsietokyky on parantunut aiemmista kriiseistä saatujen oppien ansiosta, esimerkiksi lisäämällä pankkien sääntelyä. Koronavirustilanteen aiheuttamaan talouden yskimiseen on siis varauduttu.

– Globaali finanssikriisi osoitti, että pankkien vakavaraisuuden pitää olla riittävän vahva kattamaan liiketoiminnan riskejä ja niiden tulee olla likvidejä, eli kassassa täytyy olla maksukykyä, jos tulee talouteen häiriöitä. Tämä mahdollistaa sen, että pankit pystyvät välittämään rahoitusta yrityksille ja yksityishenkilöille kaikissa tilanteissa.

Haasteita aiheuttaa kuitenkin pankkitoiminnan digitaalisuus ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

– Se aiheuttaa omat riskinsä, että meidän talous on nykyään niin tietojärjestelmä riippuvainen. Paljonko sinulla on rahaa lompakossa?

Toimittaja vastaa sieltä löytyvän 1.50€ arvoinen kuuden leiman ärrän kahvipassi sekä kolikoina noin kuusi euroa ja yksi punta. 

– Ottaen huomioon sen, miten paljon erilaisia maksutapahtumia tehdään, niin se on paljon suhteessa käteisen määrään. Suuri osa tapahtuu nyt korttien kautta ja bitteinä tililtä toiselle aina eläkkeistä palkkohin. Silloin maksujärjestelmien infra jonka varassa tämä kaikki toimii on kriittistä. Silloin meidän maksujärjestelmien pitää olla sellaiset, että ne toimivat kaikissa olosuhteissa.

Nykänen kertoo, että varautumista on tehty runsaasti pitkäkestoisiin häiriöihin esimerkiksi huoltovarmuuden puolelta. Lisäksi pohjoismaiden kesken on yhteistyötä ja kriisiharjoituksia esimerkiksi maksujärjestelmien suojaamiseksi tai pankkikriisin varautumiseksi. Siellä oppii myös miten eri viranomaiset toimivat, kun pankki joutuu vaikeuksiin.

– Jos haluaa tänä päivänä luoda epävarmuutta yhteiskuntaan, niin alkaa tehdä sellaista häirintää, jonka takia ei voi ostaa ruokaa ja bensaa ja eläkkeet sekä palkat eivät tule tilille. Se on tehokas tapa aiheuttaa ihmisille epävarmuutta ja perusluottamuksen huojuntaa. 
Nykänen jatkaa, että käteinen on varautumista ajatellen hyvä, sillä se ei ole bittiriippuvainen. On tehty huomioita, että jos poliittinen epävarmuus lisääntyy, niin käteisnostot lisääntyvät. Toisaalta kovalla rahalla on heikkouksia, sillä maksuliikenteen volyymit ovat liian suuret, jotta sen voisi kattaa käteisellä. Kuitenkaan käteinen ei saa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajalta tulevaisuutensa suhteen täystyrmäystä.

– Käteisen loppua on ennustettu koko se aika, kun olen ollut pankkimaailmassa töissä. Jos ajattelee euroa, niin meillä on eurossa maita, jossa käteisen käytön tilanne on ihan eri kuin Suomessa. Mutta esimerkiksi Ruotsissa, joka on ainoa maa, missä käytetään Ruotsin kruunua, niin käteisen tulevaisuus on kysymysmerkki. 

Maanpuolustuskurssi ja kokonaisturvallisuus

Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on Suomen puolustusvoimien toteuttama koulutus, jonka avulla halutaan muun muassa antaa johtavassa asemassa oleville sotilas- ja siviilihenkilöille kokonaisnäkemys ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Nykänen kävi kurssin numero 223 vuonna 2017 sen johdosta, kun aloitti työnsä Suomen Pankissa. Maanpuolustuskurssi saa Nykäsen pohtimaan olisiko hän itse lähtenyt varusmiespalvelukseen, jos siihen olisi annettu mahdollisuus.

– Kun olin parikymppinen niin tytöt eivät päässeet varusmiespalvelukseen [muutos tuli vuonna 1995]. Jälkikäteen olen miettinyt, että varmaan olisin harkinnut vakavasti palvelukseen menoa. Ellei likinäköisyys olisi tehnyt siihen stoppia. Tykkään linjaorganisaatioista ja selkeästä ohjaussuhteesta. Annetaan tehtävä ja sitten se suoritetaan ja kerrotaan, että tehty ja sitten katsotaan miten meni, Nykänen naurahtaa.

Maanpuolustuskurssilla hän pääsi hahmottamaan kokonaisturvallisuuden tarkemmin. Se laajuus miten paljon on varauduttu energiasta elintarvikkeisiin mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen vaikutti. Lisäksi mieleenpainuvaa oli internaattijakso maastopuvuissa Vekaranjärvellä.

– Minua kysyttiin myöhemmin maanpuolustuskurssin hallitukseen ja ajattelin, että totta kai! Kurssin ansiosta maanpuolustustietoisuus lisääntyi ja mietin, että hallituksessa voisin koulutusta edistää. 

Kehuja Nykänen antaa myös puolustusvoimille organisoinnin toimivuudesta.

– Kun en ole armeijaa käynyt, niin kyllä se puolustusvoimien tyyli hoitaa ja organisoida teki minuun vaikutuksen. Menet aamulla paikan päälle ja tiedät kolmen viikon agendan, jossa jokainen numero merkitsee. Se selkeys! Se lienee peruja puolustusvoimien rautaisesta kokemuksesta.