Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Konsta Kaukonen

Varusmiehiä ja panssarivaunu.

Monille varusmiehille Nuoli 21 on palveluksen viimeinen sotaharjoitus.

Nuoli 21 -harjoitus vaatii soveltamista ja sopeutumiskykyä kaikilta osapuolilta

Daniel Harakka

Kelit ovat suosineet Panssariprikaatin johtamaa Nuoli 21 -harjoitusta. Taistelut jatkuvat edelleen Pohjankankaan ampuma- ja harjoitusalueella.

Viime viikon torstaina käynnistynyt Nuoli 21 -sotaharjoitus jatkuu Niinisalossa huomiseen saakka. Panssariprikaatin johtamassa harjoituksessa harjoitellaan Maavoimien mekanisoitujen joukkojen ja aselajien yhteistoimintaa hyökkäys- ja viivytystaisteluissa. Sen lisäksi opetellaan joukkojen keskittämistä tuntemattomiin paikkoihin; keskeinen osa harjoitusta on siirtyminen junalla joukko-osastosta alueelle, mistä lähdetään taistelemaan.

Nuoli 21 -harjoitusta käydään tavallisesta poiketen myös Puolustusvoimien alueiden ulkopuolella. Harjoitusjoukot ovat liikkuneet Niinisalon lisäksi myös esimerkiksi Kankaanpään, Parkanon ja Karvian alueilla.

Harjoituksen johtaja ja Panssariprikaatin komentaja, eversti Tero Ylitalo on ollut tyytyväinen harjoituksen kulkuun. Hän kehuu myös onnistunutta yhteistyötä eri siviilitoimijoiden kanssa.

– Harjoitus on mennyt hyvin, olemme päässeet harjoittelemaan asioita, joita suunnittelimme. Yhteistoiminta väestön, maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa on sujunut erinomaisesti. Näin varmistamme, että osaamme toimia muuallakin kuin Puolustusvoimien alueilla, Ylitalo toteaa.

Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jukka Jokinen kehuu myös harjoituksen kulkua ja järjestelyjä.

– Harjoitus tarjoaa mitä parhaimman ympäristön sodan ajan suorituskyvyn ylläpitämiseen. Iso harjoitus antaa erinomaiset puitteet eri aselajien yhteistoimintaan, tilannekuvien luomiseen sekä kokonaisuuden hallintaan, Jokinen kiittelee.

Panssarivaunut saapuvat taistelupaikalle. Kuva: Konsta Kaukonen.

Varusmiesten viimeinen koitos

Nuoli 21 -harjoitukseen osallistuu henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä Karjalan prikaatista, Panssariprikaatista, Porin prikaatista sekä Utin jääkärirykmentistä. Tänä vuonna myös Pohjois-Karjalan rajajääkärikomppanian varusmiehet osallistuvat harjoitukseen nostaen harjoituksen kokonaisvahvuuden enimmillään 3 500 henkilöön, joista reserviläisten osuus on noin 200. Harjoitukseen liittyy myös Ilmavoimien lentotoimintaa.

Koronaviruksen takia reserviläiset ja varusmiehet on pidetty harjoituksessa erillään. Reserviläisille harjoitus on loistava mahdollisuus kerrata varusmiespalveluksessa opittuja asioita, kun taas kesäkuussa kotiutuville varusmiehille kyseessä on loppusota.

– Harjoituksessa mitataan osaamista, eivätkä kouluttajat hirveästi puutu tekemiseen. Taistelut ovat nopeita, ja maasto on ollut erilainen kuin mihin olemme tottuneet. Täällä on avoimempaa, joten panssarivaunut pääsevät toimimaan paljon vapaammin, alikersantti Huovila Karjalan prikaatista avaa.

Harjoitusta on mahdollista seurata Panssariprikaatin sekä Karjalan prikaatin Facebook- ja Twitter-kanavilla sekä Maavoimien Instagramissa.

Avoin maasto tekee panssarintorjunnasta haastavaa. Kuva: Konsta Kaukonen.