Norjan uusi puolustusministeri: Tulemme jatkamaan Suomen työtä

Suomen Nordefco-puheenjohtajakautta kehuttiin ministerikokouksessa. Norja jatkaa pohjoismaista sotilasyhteistyötä tuoreella puolustusministerillä.

Suomen vuoden 2021 puheenjohtajuus Pohjoismaiden puolustusyhteistyöelimessä Nordefcossa (Nordic Defence Cooperation) on tulossa päätökseensä. Puheenjohtajuus kiertää vuosittain Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken. Puheenjohtaja vetää yhteistyön kehittämistä ja Nordefcon pitkän aikavälin Visio 2025 -asiakirjan toimeenpanemista.

Suomen puheenjohtajakauden tavoitteina ovat olleet sotilaallisen huoltovarmuuden, resilienssin ja kokonaisturvallisuuden edistäminen, Euroopan puolustusrahaston hyödyntäminen Pohjoismaiden kesken ja pitkän aikavälin projektihallinnan kehittäminen.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan puheenjohtajakauden aikana puolustusyhteistyö on tiivistynyt. Hän kertoo, että Nordefcossa luodaan edellytyksiä myös kriisiajan yhteistyöhön. Kaiken kaikkiaan Kaikkonen on tyytyväinen puheenjohtajakauden saavutuksiin, joista Suomi on saanut muilta mailta kiitoksia.

– Korona-aikana on saatu hankkeita eteenpäin. Konkreettinen esimerkki on käytännön yhteistyötä lisäävän konsultaation mekanismin, yksinkertaisemmin ilmaistuna suojatun yhteyden, käyttöönotto enenevissä määrin. On sovittu, että käytämme välinettä jatkossa entistä laajemmin ja useammin, Kaikkonen kommentoi.

Norjan puolustusministeri haluaa jatkaa Suomen työtä syventämällä Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä. Kuva: Juho Lehtonen

Kapulanvaihto Norjalle

Suomelta Nordefcon puheenjohtajuus siirtyy Norjalle vuodeksi 2022. Norja lähtee puheenjohtajakaudelleen tuoreen puolustusministerinsä Odd Roger Enoksenin johdolla.
Enoksen kommentoi Suomen tehneen erinomaista työtä puheenjohtajakaudellaan. Hänen mukaansa Norja tulee jatkamaan Suomen työtä ja edistämään vuoden 2025 vision täyttymistä. Enoksen haluaa selvittää, miten Pohjoismaat voivat tehdä enemmän yhdessä maanpuolustuksen saralla.

– On paljon kolmenkeskisiä sopimuksia Norjan, Suomen ja Ruotsin välillä, samoin kuin Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla. Katson, onko mahdollista integroida sopimuksia enemmän osaksi Nordefcoa sen sijaan, että on monia kolmenkeskisiä sopimuksia, Enoksen visioi.

Kaikkosen mielestä Suomen ja Norjan kapulanvaihto on luonteva prosessi. Maat ovat sopineet yhteiset tavoitteet ja vision vuodelle 2025.

– Normaaliaikojen yhteistyö sujuu hyvin, mutta pitää vahvistaa myös sitä, miten kriisiaikoina voidaan toimia, Kaikkonen korostaa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen tuomitsee Valko-Venäjän viimeaikaiset toimet rajoillaan. Kuva: Juho Lehtonen

Puolustusministerit Suomessa

Kaikkonen isännöi yhtenä viimeisistä teoistaan Nordefcon puheenjohtajamaan puolustusministerinä 9.–10. marraskuuta Kirkkonummen Mavjkissa ministerikokousta, johon osallistui Suomen ja Norjan lisäksi myös puolustusministerit Ruotsista ja Tanskasta.

Kokouksessa käsiteltiin Suomen puheenjohtajavuotta sekä ajankohtaisia asioita, kuten Afganistanin tapahtumia ja tilannetta Valko-Venäjän rajoilla. Kaikkonen tuomitsee Valko-Venäjän hybridioperaation. Hän on huolissaan, että tilanne kärjistyy entisestään.

– Emme tietenkään hyväksy tällaista toimintaa, jossa ihmisiä tuodaan Lähi-idästä ja käytännössä talutetaan rajoille. Ihmisiä käytetään aseena, Kaikkonen suomii.

Lisäksi puolustusministerit vierailivat Upinniemen Rannikkoprikaatissa, jossa heille esiteltiin prikaatin toimintaa, kalustoa sekä varusmiehiä. Ministerit pyrähtivät merellekin Jorma-aluksen kyydissä.

– Rannikkoprikaatin vierailu oli vakuuttava. Upinniemessä huomioin modernin kaluston. Suomella on suorituskyky ajan tasalla, mikä on hienoa nähdä. Vaikuttavaa, Enoksen kehuu.

Varusmiehet osa yhteistyötä

Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä tehdään jatkossakin. Myös varusmiehet pääsevät yhteistoimintaan mukaan harjoitusten kautta. Kaikkonen selittää Suomella olevan Ruotsin kanssa paljon yhteisharjoituksia, joihin osallistuu varusmiehiäkin. Lisäksi Norja suunnittelee suurta sotaharjoitusta, jossa on mukana useita tahoja.

– Meillä on 30 000 osallistujan Cold Response -harjoitus ensi maaliskuussa Norjassa, jossa Suomi on mukana 600 sotilaalla, Enoksen esittelee.