"Toivon, että nyt viimeistään ollaan herätty" - Nordean Jyrki Katainen haluaisi pankkien avaavan kirstunsa puolustusteollisuudelle

Pankit epäröivät puolustusteollisuuden rahoittamisessa, koska vastuullisuusluokitukset voivat sen seurauksena laskea.

Puolustusteollisuuden tuotannon vahvistaminen on osoittautunut takkuisaksi.

Pankit ovat avanneet kirstujaan puolustusteollisuuden yrityksille niukasti, minkä vuoksi tuotantoa on vahvistettu suurimmaksi osaksi julkisella tuella - siis veronmaksajien rahoilla. 

Useat Euroopan unionin jäsenmaat ovat muutenkin talousvaikeuksissa, joten tilanne on kokonaisuutena hankala. Yksityisiä investointeja voitaisiin saada, jos rahoittajia löytyisi ja kysyntä ei jäisi tilapäiseksi. 

– Euroopan valtioiden hallitusten pitäisi sisäisesti päättää puolustukseen satsaamisesta pitkäjänteisesti, jotta puolustusteollisuuden yritykset näkevät, että tulee viidentoista vuoden sopimus yhden valtion kanssa ja kymmenen vuoden sopimus toisen valtion kanssa. Eli tämä markkina pitää saadaan kuntoon, Pohjoismaiden suurimman pankin, Nordean, yhteiskuntasuhdejohtaja Jyrki Katainen sanoo.

Vaikka kysyntä kasvaisi, on kokonaan toinen asia saada tarjonta vastaamaan lisääntynyttä kysyntää, sillä tarjonnan kasvattaminen vaatii lisäpanostuksia tuotantoon. Siis lisää rahaa. Toistaiseksi sitä on ollut tarjolla puolustusteollisuuden yrityksille hyvin niukasti.

– Meillä ei ole Euroopassa sellaista lainsäädäntöä, joka estäisi puolustusteollisuuden rahoituksen, mutta monet pankit kokevat sen riskipitoiseksi, koska rahoituslaitosten vastuullisuutta mittaavat luokittelulaitokset voivat tulkita, että puolustusteollisuuteen annetut luotot eivät ole vastuullisia, Katainen valittelee.

Vastuullinen sijoittaminen nousussa

Vastuullinen sijoittaminen tunnetaan myös lyhenteellä ESG-sijoittaminen. Useiden osakeanalyytikoiden mukaan se tulee lisääntymään merkittävästi tulevina vuosina. Esimerkiksi konsultti- ja tilintarkastusjätti PwC:n vuonna 2022 julkaisemassa raportissa ESG-sijoittamisen uskotaan kasvavan 84 prosenttia vuoteen 2026 mennessä. Se tarkoittaisi, että kaikesta maailman sijoitusvarallisuudesta 22 prosenttia olisi ESG-sijoituksia. Täten puolustusteollisuudelta menisi iso siivu rahaa ohi suun, mikäli sen toimialaa ei tunnusteta vastuulliseksi.

Ristiriitaista on se, että poliitikot ovat laajasti tunnustaneet puolustusteollisuuden tukemisen tarpeen – siis he, ketkä ovat päättäneet ESG-sijoittamisen olemassaolosta. 

– Lainsäätäjä ei ole tarkoittanut ESG-normistoa luodessaan, että puolustukseen ei saisi sijoittaa tai että puolustusteollisuutta ei saa luotottaa. Nämä arvioijat ovat alkaneet tulkitsemaan asiaa tällä tavalla, Katainen kertoo.

– Se mitä nyt tarvitaan, on korkean tason poliittinen sitoutuminen ja kommunikaatio, että puolustusteollisuuden luotottaminen on ESG:n mukaista ja että siinä ei ole mitään väärää, hän jatkaa.

Katainen painottaa, että maailma on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon. Venäjä on rikkonut lukuisia kansainvälisiä sopimuksia hyökätessään Ukrainaan ja myös sodan aikana. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan sotarikokset ovat olleet tahallisia ja toistuvia.

– Ei voi olla niin, että ainoastaan autoritäärisissä valtioissa on lupa puolustaa itseään. Se oikeus kuuluu myös demokratioille ja siellä toimiville yrityksille. 

– Jos jollakin on ollut sellainen ajatus että maanpuolustus on eettisesti väärin, niin oikeasti toivon, että nyt viimeistään on herätty, Katainen päättää.