UPI:n Iro Särkkä: “Myös Natosta on kyettävä käymään kriittistä keskustelua”

MTS:n seminaarissa puhunut Särkkä ennakoi, että suurvaltakamppailu kiihtynee myös jatkossa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori, Iro Särkkä, ruoti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimusseminaarissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomeen. 

Keskeisin ulko- ja turvallisuuspolitiikan teema Särkän mukaan on kansainvälisten suhteiden kiristyminen. Särkkä katsoo demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välisten ristiriitojen kasvaneen. Siitä aiheutuvat vaikutukset näkyvät myös jatkossa, tutkijatohtori arvioi:

–  Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuvainen keskinäisriippuvainen, globaali talousjärjestelmä on. Joudumme nyt tinkimään monista sellaisista asioista, joita aiemmin pidettiin itsestäänselvyyksinä.

Särkkä muistutti, että Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät myös kaukana Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi Afrikassa lannoitteiden toimitusvaikeudet ovat synnyttäneet jo nyt nälänhätiä. Sekä Venäjä että Ukraina kuuluvat maailman suurimpiin lannoitteiden tuottajiin. Tapahtumat kärjistävät samalla jo käynnissä olevia konflikteja ja kriisejä, heikentäen kolmannen maailman kehitysmahdollisuuksia edelleen.

Nykyiset konfliktit, yhdessä ilmastokriisin kanssa, vaikuttavat Eurooppaan myös epäsuorasti, puheenvuorossa huomautettiin. Yhteisvaikutuksena koronan kaltaiset pandemiat ja hallitsemattomat muuttoliikkeet lisääntynevät tulevaisuudessa. 

Suurvaltakamppailu uudessa maailmanjärjestyksessä…

Kansainvälisen politiikan kiristymisen seurauksena ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Särkän arvion mukaan palannut “kovan puolustuksen ja pelotteen” aikaan. Särkkä lainasi Saksan liittokansleri Olof Scholzia, joka vajaa vuosi sitten katsoi kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen murtuneen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä. Uuden zeitenwenden, aikakauden, keskiössä on suurvaltojen ja niiden blokkien välinen kilpailu, sekä reagoiminen politiikan ulkopuolisiin tapahtumiin, kuten ilmaston lämpenemiseen.

Suurvaltakilpailun pääosapuoliksi Särkkä nimesi odotetusti Kiinan ja Yhdysvallat.

– Sen ohella yksi näkökulma on, että näiden lisäksi maailmassa vaikuttaa myös lukuisia, alueellisia “klikkejä”, kolmantena osapuolena Yhdysvaltain ja Kiinan rinnalla, alustuksessa pohdittiin.

Alueellisiksi suurvalloiksi Särkkä lukee muun muassa Venäjän, Intian, Japanin, Saudi-Arabian, Iranin, Israelin, Turkin, Brasilian ja Etelä-Afrikan.

– Toisaalta myös Euroopan merkittävät valtiot, Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Italia, Euroopan Unioni myös kokonaisuutena, voivat nousta uudessa maailmanjärjestyksessä kolmanneksi suurvallaksi.

Särkän mukaan Euroopan nykyistä suurempi vaikutusvalta saattaisi tasapainottaa Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kilpailua.

Särkkä huomautti, että kuilu demokraattisten ja autoritääristen valtioiden välillä on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut entisestään. Myös monet luetelluista alueellisista suurvalloista voidaan lukea autoritäärisiksi. 

– Toisin kuin länsimaissa, kaikissa autoritäärisissä valtioissa asiaa ei koeta ongelmaksi tai demokratia käsitteenä tunnetaan toisenlaisena, kuin meillä.

Särkän mukaan myös länsimaiden on kysyttävä, voidaanko hyvin toisenlaisten arvoperustan omaavien maiden kanssa käyttää totuttua keinovalikoimaa, kun demokratiaa pyritään kansainvälisesti edistämään. 

… Ja Suomen paikka siinä

Suomen kannalta Särkkä nosti esiin useita kehityskulkuja ja havaintoja nykytilasta. Kylmän sodan jälkeisenä harvinaisuutena säilytetty laaja reserviläisarmeija on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Useissa Nato-maissa käydään keskusteluja siitä, tulisiko järjestelmään palata jossakin muodossa.

– Suomi on tässä mielessä ainutlaatuinen maa liittyessään Natoon ja lähtökohtamme ovat hyvät, alustuksessa painotettiin.

Nato-jäsenyyden osalta Särkkä katsoo, että julkista keskustelua hallinnut myönteisyys pehmennee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kun jäsenyyden konkreettisten vaikutusten moninaisuus tulee selvemmin ilmi. Avointa, kriittistäkin keskustelua jäsenyydestä Särkkä pitää myönteisenä asiana. Vaikeita kysymyksiä saattavat olla esimerkiksi ennakoimattomat menoerät. 

– Myös keskusteluja siitä, millä tavalla Suomen tulee osallistua, jos maailmalla syttyy jokin kriisipesäke, joudutaan käymään, eikä se välttämättä ole helppoa. Se on silti välttämätöntä avoimen demokratian kannalta, hän tiivisti.

Yleisesti Särkkä arvioi, että jäsenhakemus oli Suomelta nykyisessä turvallisuusympäristössä järkevä ja luonnollinen kehityskulku.