"Naton ydinasepelotteen tavoite on rauhan säilyttäminen"
Suomenkin on jatkossa tarkasteltava ydinaseita etenkin niiden pelotteen näkökulmasta, ulkoministeriön johtava asiantuntija sanoo.
Sotilaallinen liittoutuminen ydinasevaltioiden kanssa asettaa Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan tienhaaraan. Suomi on aiemmin tavoitellut muun muassa ydinaseetonta puskurivyöhykettä Pohjois-Eurooppaan.
Ulkoministeriön johtava asiantuntija Jarmo Viinanen arvioi Naton ydinasepelotteen luovan sotilaallisen pidäkkeen.
– Naton ydinasepelotteen julkilausuttu tavoite on rauhan säilyttäminen ja sotilaallisen aggression estäminen. Ydinpelotteen tavoite on estää väkivaltaisen tilanteen syntyminen, Viinanen huomauttaa.
Viinanen toteaa, että Suomessa ydinaseista on keskusteltu usein asevalvonnan ja -riisunnan näkökulmista. Hän muistuttaa Nato-jäsenyyden muuttaneen tilannetta merkittävästi.
Ydinaselain uudistaminen nousi puheenaiheeksi myös presidentinvaaleissa.
– Suomen on tätä nykyä tarkasteltava ydinaseita etenkin niiden pelotteen näkökulmasta, Viinanen arvioi.
Sotilaallinen liittoutuminen ydinasevaltioiden kanssa saattaa vaikuttaa Suomen linjauksiin. Suomi liittyi Natoon ilman poliittisia erityisehtoja.
– Naton jäsenenä Suomen tulee päättää omista näkemyksistään koskien muun muassa asevalvontapolitiikkaa, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu sanoo.
Ydinaseet painostuskeinona
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen huomauttaa, että ydinaseet ovat osa laajempaa sotilaallisen pelotteen viitekehystä.
– Nato arvioi, että niin kauan kuin maailmassa on ydinaseita, tulee Naton olla ydinaseliitto, Lavikainen sanoo.
Lavikainen arvioi, että yksipuolinen ydinasepelote mahdollistaa painostamisen ja uhkausten esittämisen kansainvälisessä politiikassa.
– Ydinasepelotteen suojista voidaan käynnistää jopa sotia, kuten Venäjä on Ukrainassa toiminut, Lavikainen huomauttaa.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan on osaltaan vaikuttanut Naton ydinasesuunnitteluun. Lavikainen viittaa siihen, että kyseessä on osa pidempää kehityskulkua, joka käynnistyi Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2014.
– Natossa on linjattu siitä, että ydinasepelotetta tehostetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiemmin menetettyä osaamista palautetaan, ydinaseita modernisoidaan ja uutta infrastruktuuria rakennetaan, Lavikainen sanoo.
Ydinasepolitiikkaan mahdollista vaikuttaa
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä huomauttaa, että Natossa valmistellaan ydinasepoliittisia linjauksia monella tasolla.
Ydinasepolitiikasta keskustellaan muun muassa Naton huippukokouksissa ja valtioiden päämiesten tapaamisissa. Särkkä korostaa Naton sisäisen, Nuclear Planning Group (ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän) merkitystä.
– Ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä valvoo Natossa sovittujen linjausten täytäntöönpanoa ja myös määrittelee Naton ydinasepolitiikkaa, Särkkä sanoo.
Ulkopoliittinen instituutin ja Tampereen yliopiston laatima tutkimusraportti ”Naton ydinasepelote ja Suomi” julkistettiin eduskunnan pikkuparlamentissa. Raportissa hahmotellaan muun muassa Suomen vaihtoehtoja Naton ydinasepolitiikassa. Raportti on ladattavissa osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165400.
