Naton siviilitehtävistä käydään kovaa kilpailua, vaikka suomalaiset osaajat ovatkin haluttuja

”Ensimmäinen yritys voi epäonnistua, mutta älä lannistu”, Henri Alatalo neuvoo.

Naton työpaikat ovat olleet suomalaisille avoinna jo kahden vuoden ajan, mutta tie huippupestiin käy tiukan kansainvälisen valintaprosessin kautta.

Hakijoita on kaikista 32 jäsenvaltiosta, joten kilpailu on kovaa. Maille ei ole asetettu kiintiöitä työntekijöiden määrän suhteen.

– Ensimmäisellä kerralla hakuprosessi voi tuntua raskaalta ja vastaus ei välttämättä ole myönteinen. Tästä ei kuitenkaan kannata lannistua. Toinen hakukerta on taas varmasti helpompi, neuvoo Henri Alatalo, joka työskentelee Naton kansainvälisessä sihteeristössä.

Hakuprosessi koostuu useista vaiheista. Mukana on kirjallisia tehtäviä, videohaastatteluita sekä lopuksi keskustelu rekrytointipaneelin kanssa.

– Suomalaiseen tapaan tottuneelle hakumenettely voi tuntua poikkeukselliselta. Pelkkä ansioluettelo ja puhelinsoitto eivät riitä, sillä Nato vaatii perusteellista näyttöä. Siksi hakemuksen tekemiseen kannattaa panostaa. Prosessi on kuitenkin vaivan arvoinen, mikäli ovet aukeavat, painottaa Alatalo. 

Kielitaito ratkaisee

Naton viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Hakijalta edellytetään lähtökohtaisesti hyvää englannin kielen taitoa ja ranskan osaamista hieman tehtävästä riippuen.

– Itse ramppasin ennen kielikoetta ranskankielisten tuttujeni kanssa kahvilla. Komiteoiden kokouksissa käytetään molempia kieliä. Vaikka sujuva ranska ei ole ehdoton vaatimus, se antaa selkeän edun.

Henri Alatalo kokee, että hänen kansainvälinen työuransa on luonut hyvän pohjan nykyisiä Naton tehtäviä varten. Kuva: Eetu Kolehmainen

Ranskan kielen käyttö ei rajoitu vain ranskalaisiin kollegoihin – sitä puhutaan myös esimerkiksi kanadalaisten ja belgialaisten kanssa.

– Ranska on yksi Belgian virallisista kielistä. Brysselin ulkopuolella ei välttämättä saa aina palvelua englanniksi.

Töitä joka alalle

Nato tarjoaa runsaasti eri työtehtäviä, joten siviilivirkoja on tarjolla lähes kaikille koulutustaustoille. Siviilitehtäviä on muun muassa insinööreille, henkilöstöhallintoon ja talouden alalle.

– Luin yliopistossa rahoitusta. Se tarjoaa hyvän pohjan töille, vaikka se ei varsinaisesti vastaa nykyisiä työtehtäviä.

Moni suomalainen hakija saa myös etumatkaa maanpuolustuksellisesta osaamisesta.

– Armeijan käyminen varmasti auttaa, sillä ymmärrys puolustuksellisista asioista on paremmalla tasolla. Se ei kuitenkaan ole välttämättömyys.

Kokemusta kansainvälisestä työympäristöstä voi myös hakea jo opiskeluaikana. 
Nuorille Nato tarjoaa harjoitteluohjelmia, joita Alatalo suosittelee lämpimästi. 

Yhteistyötä yli rajojen

Alatalo työskentelee talouspuolella strategisesta analyysistä ja raportoinnista vastaavan yksikön päällikkönä. Hän valmistelee raportteja sekä jäsenmaille että organisaation ylimmälle johdolle.

– Naton neuvosto voi kokoontua joko suurlähettiläiden, ministereiden tai valtioiden päämiesten kesken. Sihteeristö tekee pohjatyötä kokouksia varten, jotta itse päätöksenteko sujuisi jouhevasti. 

Alatalo kertoo, että työ vaihtelee esimerkiksi ministerineuvoston kokouksien seuraamisesta budjettidatan analysointiin. Työtehtävät ovat kuitenkin hieman erilaisia kuin Euroopan unionissa tai Suomen valtionhallinnossa.

– Päätöksenteko on yksimielistä, ja Natossa on tärkeää ajaa koko puolustusliiton etua kotimaan edun sijaan sekä sovittaa eri maiden näkemyksiä yhteen. 

Toisaalta jokaisen maan edun mukaista on, että hallinnossa olisi mahdollisimman paljon oman maan kansalaisia.

–  Olemme uusi jäsenmaa ja suomalaisia voisi olla enemmän töissä puolustusliitossa.

Suomalaisten osaaminen onkin erittäin arvostettua puolustusliitossa. Monet Euroopan valtiot saavat Suomelta paljon oppia kokonaisturvallisuudesta ja siviilivalmiudesta. Enempää Alatalo ei voi työstään kertoa.

– Meillä on tapana, ettemme juuri puhu työtehtävistämme. Vaikka ei itse aina työskentelisikään salaisimpien asioiden kanssa, käytäntö on tasapuolinen kaikille.

Arkea Brysselissä

Alatalon työura on ollut hyvin kansainvälinen. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Euroopan komissiossa ja kemikaalivirastossa. 

– Hain töihin Natolle heti, kun Suomi liittyi jäseneksi. Aiemmista kansainvälisistä tehtävistä oli ehdottomasti hyötyä. 

Aikanaan ensimmäisellä kerralla Brysseliin muuttaminen tuntui Alatalosta mutkikkaalta. 

– Yritin aluksi vuokrata asuntoa Suomesta käsin, mutta en saanut jätettyä edes yhtään tarjousta. Matkustin Brysseliin ja sopiva asunto löytyi lopulta välittäjän avustuksella.

Kansainvälisen sihteeristön tehtävät eivät ole Suomen hallinnon alaisia, joten Suomesta ei saa apua asunnon hankintaan. Brysselistä löytyy kuitenkin suomalaisten ylläpitämä Facebook-ryhmä, josta voi saada apua käytännön asioiden järjestelyssä. 

– Suomalaisilla on tiivis työyhteisö Brysselissä. Olen esimerkiksi jäsenenä reserviläisyhdistyksessä. 

Naton päämaja sijaitsee lähellä lentokenttää kaupungin ulkopuolella, joten työpaikan lähelle ei kuitenkaan kannata jäädä jumiin. 

– Olen viihtynyt Brysselissä erinomaisesti. Kaupungissa on moderni eurooppalainen ilmapiiri.