"Voimme lentää jopa 32 tuntia putkeen" – Naton miehittämätön supervalvontakone operoi ensi kertaa Suomen kamaralta

Miehittämättömyys luo tiedustelulentokoneen toimintaan useita etuja.

RQ-4D Phoenix -valvontalentokone laskeutuu Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohdan kiitotielle. Lentokone näyttää erikoiselta ja huomio kiinnittyy etenkin pienehkön koneen valtavaan siipiväliin. Etäisesti valasta muistuttavassa harmaassa valvontalentokoneessa ei myöskään ole ikkunoita.

Kyseessä on miehittämätön tiedustelulentokone. Nato Intelligence, Surveillance and Reconnaissance Force -yksikkö (NISRF) operoi näitä sotilasliiton yhteisiä valvontakoneita. Ne tukeutuvat Pirkkalan tukikohtaan noin kolmen viikon ajan kesä-heinäkuussa.

NISRF:n tiedustelukoneiden kotitukikohta sijaitsee Sigonellassa, Italiassa. Koneet ovat operoineet muiden Naton jäsenmaiden ohella myös Suomen ilmatilassa syyskuusta 2023 alkaen. Tämä kalusto ei kuitenkaan ole ennen operoinut muualta kuin kotitukikohdastaan.

– Tämä on ensimmäinen kerta kun teemme niin, NISRF:n komentaja, prikaatikenraali John B. Creel, huomauttaa.

Liikkuvan taistelutavan ytimessä

Creel on Pirkkalassa iloisella tuulella ja kertoo olevansa hyvin tyytyväinen aikaansa Suomessa. Hän huomauttaa, että yksikkö ei saapunut Suomeen sattumalta. Kyseessä on Aircomista eli Naton ilmavoimajohtoportaasta tullut tehtävänanto. 

Creel kertoo, että tukeutuminen Pirkkalaan ja operointi sieltä on todistanut tärkeitä asioita.

– Voimme tuoda lentokoneet Italiasta ja lentää niitä lentokentältä, joka on täysin erillinen kotitukikohdastamme.

Tukeutuminen muualle mahdollistaa sen, että tiedustelukonetta ei tarvitse lentää joka kerta Italiasta asti alueelle, johon se on käsketty tarjoamaan tukea jollekin tehtävälle. Se säästää valtavan paljon lentoaikaa, mutta toisaalta johdattaa myös Suomen ilmavoimien liikkuvan taistelutavan ytimeen.

– Tukeutuminen muualle mahdollistaa kaluston hajauttamisen eri tukikohtiin. Kun olet eri tukikohdissa, vihollinen ei aina tiedä missä olet, Creel kertoo.

Kyseessä on hyvin keskeinen ajatus myös Ilmavoimien liikkuvassa taistelutavassa. Kaluston hajauttaminen jatkuvasti eri tukikohtiin pienentävää valtavasti riskejä sen tuhoutumisesta.

Hurjat tekniset ominaisuudet

RQ-4D Phoenix on Suomessa hankkimassa reaaliaikaista tietoa liittokunnalle. 

– Toimimme aivan samalla tavalla kuin Sigonellassa ja suoritamme samoja tehtäviä kuin siellä, Creel tarkentaa.

Lentokone on ominaisuuksiltaan hurja. Creel huomauttaa, että se on suunniteltu tuottamaan tietoa, minkä takia se on miehittämätön.

– Voimme lentää jopa 32 tuntia putkeen. Se mahdollistaa toimintasäteen, jolla voi toimia joka puolella Euroopassa, NISRF:n osaston komentajana Pirkkalassa toimiva everstiluutnantti Francisco Gonzalez Carnero Espanjan ilmavoimista tarkentaa.

Espanjan ilmavoimien everstiluutnantti Francisco Gonzalez Carnero kertoo, että valvontakonetta operoidaan etänä Italiasta käsin. Kuva: Niila Haapakoski

Creel kertoo, että miehittämättömyys ja pitkä toimintasäde tuovat suuria etuja tiedustelulentokoneen toimintaan.

– Kun alus on miehittämätön, sillä voi lentää monia tunteja ilman, että tarvitsee huolehtia miehistön välttämättömistä tarpeista, Creel täsmentää.

RQ-4D Phoenix tarjoaa reilun 16 000 kilometrin toimintasäteen. 14,5 metriä pitkän ja 4,7 metriä korkean lentokoneen siipiväli on jopa 39,8 metriä. Sen kokonaispaino asettuu vajaaseen seitsemään tonniin. Pienehkön lentokoneen huippunopeus on 575 kilometriä tunnissa ja sillä voi lentää aina 18 kilometrin korkeudessa asti.

Vaikka kone tukeutuu Pirkkalan tukikohtaan, sitä etäohjataan Italiasta. 

– Sitä operoidaan etänä Sigonellasta hyödyntäen erilaisia satelliittiyhteyksiä, Gonzalez Carnero kertoo.

Tiedusteluun suunniteltu lentokone on varustettu muun muassa säästä riippumattomalla kehittyneellä tutkalla, erilaisilla kameroilla ja reaaliaikaisella tiedonsiirrolla maahan.

– Taivaalla silmät ovat suuret. Siellä näkee todella pitkälle ja se on tämän koneen etu, Gonzalez Carnero lisää.

Onnistunut harjoitus

Samaan aikaan kun valvontalentokone on tukeutunut Pirkkalaan, Ilmavoimat isännöi suurta Atlantic Trident 25 -harjoitusta. Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kolmenvälinen harjoitus järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa näiden maiden ulkopuolella.

Yhdysvalloilla on harjoituksen vetovastuu. Suomi kuitenkin tarjoutui isännöimään sen ja rapakon toisella puolella tartuttiin tarjoukseen. Tällä kertaa osallistujamaita oli siis neljä.

16.–27. kesäkuuta kestänyt harjoitus sujui hienosti ja osallistujamaiden edustajat kehuivat harjoituksen järjestelyjä ja sujuvuutta.

– Tämä oli kunnianhimoisin Atlantic Trident -harjoitus tähän mennessä, Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kenraalimajuri Tom Burke linjasi viitaten aikaisempiin suuriin ja myös onnistuneisiin Atlantic Trident -harjoituksiin.

Atlantic Tridentin kaltaiset harjoitukset vahvistavat Naton yhtenäisyyttä. Burke korosti tämän merkitystä.

– Olemme paljon vahvempia 32 valtion liittoumana kuin 32 yksittäisenä valtiona, Burke huomautti.