Naton Maavoimien esikunta teki vaikutuksen sekä presidentti Stubbiin että kansainvälisiin sotilaisiin
Naton harjoitukset osoittavat, että liittolaisemme haluavat olla läsnä Suomessa ja että suomalaisiin voi luottaa, Stubb sanoo.
Suomen puolustusvoimain ylipäällikkö, tasavallan presidentti Alexander Stubb, oli tyytyväinen Naton Maavoimien esikuntaan tarkastettuaan sen Mikkelissä 15. lokakuuta.
– On hienoa tutustua Naton toimintaan, joka on edennyt erityisen hyvin, hän kehui.
Stubb kertoi tavanneensa Nato-esikunnan henkilöstöä ja saaneensa tarkastuskäynnillään runsaasti ajankohtaista tietoa meneillään olevista sotilasoperaatioista sekä sotilastiedustelun ajankohtaisista asioista.
– Näin myös suunnitelman sille, millä tavalla maavoimat tulee vuonna 2026 harjoittelemaan Suomessa, hän kertoi.
Se, että Nato haluaa tulla harjoittelemaan Suomeen, on Stubbin mukaan osoitus siitä, että liittolaisemme haluavat olla läsnä Suomessa ja että Suomeen ja suomalaisiin voi luottaa.
– Oli hienoa kuulla näkemykset sekä brittiläiseltä että tanskalaiselta sotilaalta, jotka sanoivat, että eivät ole koskaan kokeneet uransa aikana mitään vastaavaa. Se valmius, organisaatiorakenne, toimintatavat, tilat ja säntillisyys, mikä täällä Mikkelissä oli MCLLC:n pohjalla, oli jotain, mitä he eivät ole aikaisemmin nähneet, Stubb kertasi.
Ukraina-kysymys vierailulla vahvasti läsnä
Suomi on liittynyt mukaan aloitteeseen, jossa se on sitoutunut ostamaan Ukrainalle aseita Yhdysvalloista. Näillä asehankinnoilla voidaan Stubbin mukaan varmistaa Ukrainalle kaikista tehokkain tuki.
Hänen mukaansa Suomen tavoitteena on olla niin vaikutusvaltainen kuin on vain mahdollista esimerkiksi jakamalla sellaista informaatiota, mitä meillä on.
– Aika usein näissä asioissa se informaatiokontakti on valtaa, Stubb kuvasi.
Naton harjoitustoiminta Suomessa on Stubbin mukaan osoitus siitä, että Suomeen ja suomalaisiin voi luottaa. Kuva: Henri Hanhimäki
Hän kertoo puhuneensa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa tunnin mittaisen puhelun viimeksi tiistaina.
– Puhuimme nimenomaan siitä, mitä kannattaa tehdä, kun hän lähtee Valkoiseen taloon.
Keskustelussa Zelenskyin kanssa korostuivat myös erityisesti lyhyen aikavälin sotilaallinen tuki, pitkän aikavälin turvatakuut sekä rauhan prosessi, jossa on tavoitteena saada aikaan tulitauko, jonka myötä rauhanneuvottelut saadaan aloitettua.
Mikkelillä vahva sotahistoria
Mikkeli on toiminut päämajakaupunkina sodissa ja jatkaa tätä perinnettä myös nyt, kun Suomen Maavoimien esikunta ja Naton pohjoinen maavoimajohtoporras tekevät siitä kokonaisturvallisuuden kansainvälisen päämajan.
– Täällä yhdistyvät moderni puolustus, kriisinkestävyys ja kansalaisyhteiskunnan resilienssi, korosti Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kaupungille suunnatussa yleisötilaisuudessa kauppakeskus Stellassa.
Esimerkiksi entinen Suomen tasavallan presidentti ja sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim on viettänyt pitkiä aikoja Mikkelissä ja esimerkiksi lounastanut yli 1 500 kertaa Mikkelin klubilla, jossa Stubbin tiedotustilaisuus keskiviikkona järjestettiin.
Nato-esikunta Mikkelissä on vauhdittanut kaupungin kansainvälistymistä, kun Nato-sotilaille ja heidän perheilleen on täytynyt järjestää esimerkiksi kaksikielinen koulupolku, joka tukee monimuotoista ja avointa yhteiskuntaa.
Kaupungin arjessa kansainvälisyys näkyy Kinnusen mukaan muun muassa erilaisina kielinä ja tapoina, jotka luovat monimuotoisuutta ja avointa yhteiskuntaa, jotka vahvistavat kriisinkestävyyttä sekä täällä että muualla.
Mikkelin viestintä- ja markkinointipäällikkö Heidi Hännisen mukaan Nato-sotilaille on pitänyt kirjoittaa ohjelehtisiä englanniksi esimerkiksi neljästä vuodenajasta.
Mikkeliläiset ovat Nato-esikunnastaan ylpeitä.
– Meillä on historia, joka velvoittaa ja tulevaisuus, joka vaatii tekoja Suomen ja Läntisen liiton eteen. Kun seuraavan kerran katsomme päämajapatsasta (Mikkelin Hallitustorilla), emme näe vain historiaa. Näemme lupauksen siitä, että Mikkeli kantaa vastuunsa myös tänään ja huomenna, Kinnunen päätti.
