Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Otso Kuulas

Kuvassa kenraalimajuri Rami Saari pitämässä puhetta.

Tilaisuuden kansallisena vanhempana toimi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari.

Naton harjoitustoimintaa yhteensovitettiin Helsingissä

Arni Pursiainen

NEPAC on puolen vuoden välein järjestettävä kokous, jossa Naton ja liittolaisten harjoitusohjelmat yhteensovitetaan siten, että niiden muodostama kokonaisuus tukee Naton harjoitustoiminalle asettamien tavoitteiden saavuttamista. Isäntämaana ja uusimpana jäsenenä huomio kiinnittyy erityisesti Puolustusvoimien ja Naton harjoitustoiminnan yhteensovittamiseen.

Tiistaina 25. huhtikuuta alkoi ensimmäinen suuri Naton tapaaminen Suomessa sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton jäsen. NEPAC on noin kolmen päivän mittainen Nato-jäsenmaiden välinen kokous, jossa Naton ja liittolaisten harjoitusohjelmat yhteensovitetaan siten, että niiden muodostama kokonaisuus tukee Naton harjoitustoiminalle asettamien tavoitteiden saavuttamista ja edelleen Naton kykyä tehtävien täyttämiseen.

Suunnittelussa keskitytään tällä hetkellä erityisesti Ukrainan sodan tuomiin haasteisiin sekä tuleviin Naton uudistuksiin. Nato on nostamassa valmiuttaan Euroopassa sekä joukkojen määrän että harjoitusten muodossa. Sotaharjoitukset, niin valtioiden omat kuin yhteiset, ovat Natolle ensisijainen tapa ylläpitää liittoutuman valmiutta. Harjoitusten avulla on myös tarkoitus lähettää mahdollisille vastustajille varoittava viesti Naton kyvykkyydestä ja voimasta.

Yksi merkittävimmistä uudistuksista tulee olemaan siirtyminen eteenpäin aikaisemmasta joukkorakenteesta ja Naton NRF-joukoista. NRF tai "NATO Response Force" on ollut monikansallinen Naton sotilaallisen puolustuksen kärkijoukko, joka olisi ensisijaisesti vastannut Naton kohtaamaan uhkaan. 

Liittouma siirtyy tulevaisuudessa kohti laajamittaisempaa puolustuskykyä Euroopassa. Tämä uudistunut puolustus tulee vaatimaan yksittäisiltä jäsenmailta enemmän ja tämä tulee näkymää Naton uutena joukkorakenteena sekä sitä tukevana harjoitustoimintana. 

Suomen uusi suunta 

Suomen kannalta tilaisuus on erityisen merkittävä. Komentaja Mikko Sistonen pitää tapaamisen järjestämistä Suomessa luottamuksen osoituksena ja hyvänä esimerkkinä tulevasta yhteisestä Nato-taipaleesta.

– Ensimmäistä kertaa pääsemme mukaan tällaiseen merkittävään tilaisuuteen Naton jäsenenä, Sistonen toteaa.

Suomella on jo valmiiksi hyvin yhteensopivat puolustusvoimat Naton kanssa, esimerkiksi Suomen puolustusvoimien budjetti ylittää Naton vaatimukset. Yhteensovitusprosessi ei kuitenkaan ole ongelmaton. Yksi haaste, jota Suomi käsittelee, on laajaan reserviin perustuvan armeijan käyttäminen valtion rajojen ulkopuolisissa harjoituksissa. Suomen yleinen asevelvollisuus on harvinainen asia Euroopassa.

Suuria haasteita Suomi ei kuitenkaan ole kohtaamassa. Yleinen ilmapiiri tilaisuudessa oli innostunut ja optimistinen. Yhteensopivuus tulee vaatimaan joitain uudistuksia, mutta Puolustusvoimat tulee silti pysymään pitkälti entisenään.