Naton apulaispääsihteeri: "Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on hyvin tärkeää – mutta kaikki infra ei ole kriittistä"
Naton puolustuspolitiikan ja strategisen suunnittelun apulaispääsihteeri Jörg See sanoo, että sotilasliitto pyrkii pelotteen avulla suojaamaan yhteiskunnan kannalta tärkeät siviilikohteet.
Itämeren kaasuputkiin ja merikaapeleihin kohdistuneet vahingot ovat ajankohtaisia esimerkkejä siitä, miten haavoittuvainen kriittinen infrastuktuuri voi olla. Samalla nousee kysymys siitä, kuinka infraan kohdistuneisiin vahinkoihin tai iskuihin voi varautua.
– Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on hyvin tärkeää, Naton puolustuspolitiikan ja strategisen suunnittelun apulaispääsihteri Jörg See sanoo.
– Naton tehtävä on luoda riittävä pelotevaikutus siviili-infrastruktuuriin kohdistuvaan aggressioon, See arvioi.
See lausuu, että Nato voisi tukea jäsenmaita kriittisen infrastruktuurin määrittelemisessä. Kriittisen infrastrukturiin määritteleminen on haastavaa ja siihen liittyy kansallisia intressejä.
Seen mukaan Nato tarkastelee infrastruktuurin painoarvoa puolustussuunnitelmien perusteella.
– Kaikki infrastruktuuri ei ole kriittistä, See toteaa.
Ukrainan sota ja tapahtumat Itämerellä ovat nostaneet kansallisen varautumisen merkitystä. Jäsenvaltioiden lisääntyvä huoli kriittisen infran turvaamisesta on vaikuttanut myös Naton toimintaan.
– Jäsenmaiden välistä tiedonvaihtoa ja tapaamisia varautumiseen liittyen tulee lisätä, See toteaa.
See kannustaa Suomea, Ruotsia ja Baltian maita ottamaan tulevaisuudessa isompaa roolia Natossa ja vaikuttamaan myös muilla tavoilla sotilasliiton jäsenvaltioiden suunnitelmiin.
– Yhteiset harjoitukset ovat paras tapa harjoittaa Naton jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, See sanoo.
Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos harjoittelivat 4. –5. joulukuuta yhdessä Iso-Britannian ja Viron kanssa kriittisen infrastruktuurin suojaamista Itämerellä. Harjoitus oli osa JEF-yhteistyötä (Joint Expeditionary Force).
Ammustuotannon heikkous iso haaste
Apulaispääsihteri See toivoo, että Euroopan maat ymmärtäisivät paremmin, että alueen turvallisuustilanne on muuttunut. Mikäli sota Ukrainassa pitkittyy vuosien mittaiseksi, konflikti haastaa vakavasti nykyisen varautumistason.
Esimerkiksi Ukrainan jatkuva pula ammuksista on paljastanut eurooppalaisen tuotannon nykyisen tason, joka ei ole läheskään riittävä. Pelkästään ammuspulan ratkaisemiseen menee Euroopassa vuosia.
– Meidän täytyy olla realistisia ja löytää oikeat keinot reagoida muutokseen, See toteaa.
See esittää yhtenä ratkaisuna aiempaa tiiviimmän yhteistyön puolustusteollisuuden kanssa. Hän peräänkuuluttaa tarvetta uusille tilauksille, jotta puolustusteollisuus uskaltaisi investoida riittävästi uuteen tuotantokapasiteettiin.
Ukrainan sodan myötä osa Naton jäsenvaltioista on korottanut puolustusmäärärahojaan. Tästä huolimatta kaikki Naton jäsenvaltiot eivät käytä puolustusmenoihin vähintään kahta prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, mikä on sotilasliiton tavoite.
See arvioi, että puolustusteollisuus tarvitsee Naton jäsenvaltioilta parinkymmenen vuoden sitoutumisen uusiin tilauksiin.
– Investoinnit eivät toteudu ilmaiseksi, See toteaa.
Apulaispääsihteri Jörg See vieraili Suomessa Hanaholmen Initiative Summit -tilaisuudessa marraskuussa.
