Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola: Nato tehostaa koko itäisen sivustan valmiutta
253. Maanpuolustuskurssin avajaisten puheissa korostui Euroopan sopeutuminen epävakaaseen aikaan.
– Elämme valmiuden ja varautumisen aikaa, linjaa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola tervehdyspuheessaan 253. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Jaakkola sanoo, että viimeaikaiset ilmatilaloukkaukset Puolassa ja Romaniassa ovat saaneet Naton reagoimaan vahvasti. Käynnistymässä on Naton Eastern Sentry Enhanced Vigilance -toiminta, jonka tarkoituksena on tehostaa Naton koko itäisen sivustan valmiutta.
Kenraali kertoo, että droonien torjuntakyky on kiireellinen kehityskohde. Nykyisillä kehittyneillä ja arvokkailla asejärjestelmillä droonien torjuminen on kustannustehotonta, mikä on epätasapaino, joka on korvattava.
– Miehittämättömät järjestelmät ja niiden torjunta ovat vain osa kokonaisuutta. Olemme strategisen suunnittelun ytimessä – miten resurssit jaetaan puolustuskyvyn kehittämisessä, mikä on oikea tasapaino? Jaakkola pohtii.
Jaakkolan mukaan tilanne Suomen lähialueilla on jännittynyt mutta rauhallinen eikä siihen liity välitöntä sotilaallista uhkaa. Jaakkolan mukaan nykyisessä turvallisuustilanteessa Suomen ja lännen on seurattava Venäjän toimia entistä enemmän.
Meneillään olevaa Venäjän Zapad 25 -sotaharjoitusta seurataan myös tarkasti. Jaakkola muistuttaa, että Venäjä hyödynsi vastaavaa Zapad 21 -harjoitusta hyökkäyssodan aloituksessa. Odottamattomat käänteet ovat Jaakkolan mukaan mahdollisia.
– Tilannetta on seurattava myös muualla – Arktisella [alueella], Afrikassa ja Lähi-idässä. Toimintaa maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa, kyberulottuvuudessa ja informaatioympäristössä onkin syytä jatkuvasti pitää silmällä, Jaakkola painottaa.
Venäjän heikentynyt asema tekee siitä vaarallisen
Tilaisuudessa puhui Jaakkolan lisäksi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok). Hän kertoo, että Venäjä pyrkii testaamaan Naton reagointikykyä sekä Euroopan yhtenäisyyttä epävakauttavilla toimilla.
Häkkänen arvoi, että Venäjä on menettänyt taloudellista ja poliittista valtaansa Euroopassa. Toisaalta Venäjän heikompi asema lisää sen vaarallisuutta. Venäjän presidentti Vladimir Putin joutuu ottamaan enemmän riskejä sekä turvautumaan entistä vahvemmin Kiinaan ja Pohjois-Koreaan.
Venäjä on lisännyt hyökkäyksiä siviilikohteisiin Ukrainassa sekä kasvattanut sotilaallista läsnäoloaan Suomenkin itärajalla. Samaan aikaan öljy- ja kaasukauppa on kasvanut Kiinan kanssa, mikä on Venäjän tapa kiertää lännen asettamia pakotteita. Häkkäsen mukaan, Suomi ei kuitenkaan pysy toimettomana, vaan reagoi muuttuvaan turvallisuusympäristöön.
– Suomen Nato-integraatio on edennyt kahden vuoden aikana suunnitelmien mukaan, Häkkänen toteaa.
Hän jatkaa, että tämän kuun alussa Mikkelissä aloitti Naton Pohjois-Euroopan maajoukkojen esikunta (MCLCC). Nato-esikunnan henkilöstö kasvaa vaiheittain 50:een henkilöön, jotka tulevat liittolaismaista sekä Suomesta. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa harjoitusten suunnittelu ja toimeenpano Suomessa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo Yhdysvaltain painopisteen siirtyvän Indopasifiselle alueelle. Kuva: Karoliina Huopalainen
Häkkänen kertoo Suomen olevan sitoutunut Naton uusiin linjauksiin puolustusmenojen kasvusta. Suomi tavoittaa kiinteiden puolustusmenojen 3,5 prosentin rajapyykin suunnitelmien mukaan 2030-luvulla. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan tämä osa bruttokansantuotteesta vastaisi 14 miljardia euroa.
Reservin määrää pyritään nostamaan merkittävällä lakimuutoksella yli miljoonaan henkilöön. Eduskunta käsittelee lakialoitetta, jossa asevelvollisuuden yläikäraja nousisi 65 vuoteen ja korkeiden upseerien ikäraja poistuisi kokonaan. Vapaaehtoistoimintaan tulee mahdollisuus liittyä ilman laissa säädettyä ikärajaa.
Lisäksi hallitus perustaa syyskuun aikana parlamentaarisen työryhmän, joka tarkastelee puolustuksen pitkäaikaista kehittämistä. Ryhmä perehtyy puolustuspoliittisen toimintaympäristön vaatimuksiin, puolustuksen edellyttämiin resursseihin sekä henkilöstötilanteeseen.
Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi on yhteiskunnallisesti merkittävissä asemissa oleville suomalaisille suunnattu koulutus, joka keskittyy kokonaisturvallisuuden malliin sekä Suomen puolustuspolitiikkaan. Kursseja järjestetään neljä kertaa vuodessa.
