Ensimmäiset Nato-Suomen varusmiehet siirtyivät reserviin

Viimeisetkin 2/22 saapumiserän varusmiehet pääsevät siirtymään reserviin. Heidän mukaansa reservin polulle lähtevät myös uusimman saapumiserän miehistötehtävissä toimineet.

Puolustusvoimista ja Rajavartiolaitoksesta siirtyy 15. kesäkuuta reserviin yli 8600 varusmiestä. Kotiutuvista palveluksensa suoritti Maavoimissa 6882 henkilöä, Ilmavoimissa 495, Merivoimissa 956 ja Rajavartiolaitoksessa 278 henkilöä. Tuoreista reserviläisistä 416 on naisia.

Kyseisen kotiutumiserän henkilöt aloittivat palveluksensa heinäkuun 2022 ja tammikuun 2023 saapumiserissä. He ovat palvelleet joko 347 tai 165 vuorokautta tehtävästä riippuen. Pidempään palvelleet ovat toimineet esimerkiksi varusmiesjohtajina ja valmiusyksiköiden tehtävissä. Puolen vuoden palveluksen suorittaneet toimivat miehistötehtävissä.

Suomen Nato-jäsenyys saatiin päätökseen varusmiesten ollessa palveluksessa, mikä tekee heistä ensimmäiset reserviin siirtyvät henkilöt Nato-Suomessa. Pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen lähetti terveisiä kotiutuville ja painotti reservin merkitystä myös Nato-jäsenyyden jälkeisessä Suomessa. 

– Voitte onnitella itseänne ensimmäisenä Nato-jäsenyyden aikana kotiutuvana ikäluokkana. Varusmiespalveluksenne on nyt suoritettu, mutta asevelvollisuutenne jatkuu reservissä. Suomen sotilaallinen puolustus lepää reserviläisten harteilla, eikä Suomen Nato-jäsenyys muuta tämän kokonaisuuden merkittävyyttä, Pietiläinen muistuttaa.

Ruotuväessä varusmiesjohtajana toiminut reserviin siirtyvä vänrikki Eero Tammivuori kertoo tunnelman olevan innokas, mutta samalla haikea. Tammivuori aloitti palveluksen reippain mielin, ja avoimella mielellä palvelus sujui hyvin.

Vuoden palvellut reservin vänrikki sanoo menettäneensä ajantajunsa täysin omaksuttuaan inttikulttuurin. Palveluksessa aika on kulunut omalla tavallaan nopeasti sekä hitaasti.

– Tuntuu kuin olisin aina ollut intissä. Toisaalta viimeinen vuosi on kulunut silmänräpäyksessä, Tammivuori toteaa.

Tammivuori on nauttinut eniten yhteenkuuluvuudesta etenkin johtajakoulutuksen aikana. Yhteiset kokemukset yhdistävät palveluksessa vaikkei siviilielämän puolella tulisi samalla tavalla toimeen samojen henkilöiden kanssa, hän jatkaa. 

– Intissä olen päässyt näkemään tosi monipuolisen katsauksen Puolustusvoimista eri joukko-osastoissa ja harjoituksissa, tuore vänrikki kertoo.

Tammivuoren mukaan tällä hetkellä on vaikea arvioida tuleeko jotain jos mitään ikävä. Hän kuitenkin uskoo jäävänsä kaipaamaan yhteen hiileen puhaltamista sekä yhteisymmärrystä.

– Asiat ovat yleensä paljon monimutkaisempia siviilissä. Siihen saattaa kestää hetki tottua.