Nato raivaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia merimiinoja Suomenlahdella Hangon ja Porkkalan edustalla
Kansainvälinen yhteishanke on erinomaista harjoittelua osaston aluksille, sanoo Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen.
Nato raivaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaisia merimiinoja Suomenlahdella Hangon ja Porkkalan edustalla 3.-14.11.
Raivauksen suorittaa Naton pysyvän valmiuden miinantorjuntaosasto SNMCMG1 (Standing NATO Mine Counter Measures Group 1) toimien samalla osana alkuvuodesta käynnistettyä Baltic Sentry -aktiviteettia.
Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksosen mukaan miinat raivataan miinanetsintäaluksilla, jotka ovat erikoistuneet vedenalaiseen etsintään. Alukset pystyvät näkemään veden alle erilaisin keinoin ja raivaamaan sieltä löytyvät miinat ja erilaiset räjähteet.
Ei uhkaa meriliikenteelle
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana Itämereen ja erityisesti Suomenlahdelle laskettiin tuhansittain merimiinoja.
– Vaikka niitä on sieltä raivattu jo yli sata vuotta, niin niitä löytyy edelleen ja ne raivataan sitä mukaan pois, Laaksonen selventää.
Sodanaikaiset merimiinat eivät kuitenkaan aiheuta uhkaa meriliikenteelle, koska ne ovat painuneet pohjaan. Pohjan laadusta riippuen miinat voivat olla joko pohjan pinnalla tai hautautuneena mutaan.
Raivaus hyvää harjoitusta
Baltic Sentry on Naton merivalvonnan tehostamiseen ja kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseksi kehitetty kokonaisuus, joka valvoo meren pohjassa olevaa kriittistä infrastruktuuria erilaisia kuvantamis- ja raivaustehtäviä tehden.
– Nyt kun on ollut kaikenlaista kaapeli- ja putkirikkoa, niin Baltic Sentry suojaa ja valvoo muun muassa niitä kaapeleita, Laaksonen tarkentaa.
Miinanraivausoperaatiota johtaa latvialainen miinantorjunta-alus LVNS Virsaitis. Suomesta osastossa on mukana miinantorjunta-alus Katanpää. Raivaukseen osallistuu joukkoja myös Latviasta, Saksasta, Belgiasta ja Alankomaista.
– Aitojen historiallisten kohteiden raivaaminen Itämerellä on erinomaista harjoitusta osaston aluksille. Samalla tämä Naton kanssa toteutettava yhteistoiminta tukee väylien ja kriittisen infrastruktuurin hallintaa ja tuntemusta, Laaksonen toteaa Merivoimien tiedotteessa.
