"Nato on muutakin kuin sotilaita ja aseita" – kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä tutkitaan jatkuvasti
Naton tutkimustyöpajassa tuotiin esille ideoita resilienssistä Naton tiedeorganisaatiolle.
Vaikka Natosta saattaa ensimmäisenä tulla mieleen puolustukseen liittyvät teemat, dosentti Teija Sederholm Maanpuolustuskorkeakoulusta selittää, että Naton piirissä tehdään myös paljon tutkimusta ja työtä yhteiskunnan eteen.
– Nato on muutakin kuin sotilaita ja aseita.
Naton 5. artiklan lisäksi onkin sovittu 3. artiklasta, jonka osana jäsenmaat ovat sitoutuneet vahvistamaan siviilivalmiuttaan esimerkiksi energiatoimitusten ja ruoan saatavuuden osalta.
– Varautumisen ja resilienssin tutkimusta tehdään, sillä liittokunnan puolustus ei toimi ilman yhteiskunnan tukea, Sederholm kiteyttää.
Varautumiseen ja resilienssiin liittyviä kysymyksiä käsiteltiin Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun järjestämässä työpajassa, johon osallistui edustajia 18 eri Nato-maasta.
Tilaisuuden on tarkoitus tuottaa tutkimusideoita ja -aihioita, jotka sisällytettäisiin Naton tiedeorganisaatio STO:n tutkimusohjelmaan.
Everstiluutnantti Jan Hanska Pääesikunnan suunnitteluosastolta kertoo, että järjestämisvastuu oli Suomella luontevaa, koska täällä on tunnetusti resilienssiosaamista.
– Nyt ollaan aivan työn alussa, Hanska avaa. Tästä hetkestä viiden vuoden päästä tulee konkreettisia tuloksia.
Pitkä aikajänne on tavallista, sillä Naton tutkimuksen tehtävä ei ole kartoittaa tätä päivää vaan katsoa tulevaisuuteen, Hanska tarkentaa.
Kansalaiset keskiössä
Yhtenä resilienssiteemana käsiteltiin kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä.
– Kansalaisten ja järjestöjen rooli kriisitilanteessa unohdetaan usein, Sederholm sanoo. Myös se on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta.
Kriisinkestävyydestä puhui työpajassa myös Pääesikunnan komentopäällikkö, prikaatikenraali Vesa Valtonen. Myös hän painottaa kansalaisten merkitystä kokonaisturvallisuudessa, jota yleinen asevelvollisuus tukee.
– Puolustusvoimat eivät ole erillään yhteiskunnasta, sillä jokaisella on yhteys maanpuolustukseen joko oman palveluksen tai sukulaisten kautta, Valtonen kuvasi ulkomaisille tutkijoille.
Valtonen selittää, että asepalveluksen vuoksi esimerkiksi yrityksissä on helpompaa tunnistaa turvallisuuden merkitys, sillä monet yritysjohtajat ovat myös reserviläisjohtajia.
Mitä tulee muihin Naton jäsenmaihin, Valtonen muistuttaa, että jokaisen niistä pitää itse miettiä, miten saisi parhaiten viestittyä sen, että jokainen kansalainen voi osallistua turvallisuuden tekemiseen.
– Kunkin jäsenmaan pitää itse löytää oma tapansa sanoittaa keskeiset viestit, jotta päästään parempaan varautumiseen ja turvallisempaan yhteiskuntaan.
Maat erilaisia
Naton muodostavat 32 jäsenmaata, joiden tarpeet ja uhat ovat ovat keskenään erilaisia, Sederholm huomauttaa.
– Esimerkiksi Hollannissa keskustellaan merenpinnan noususta ja Kanadassa metsäpaloista.
Luonnonkatastrofeista puhuminen on keskeistä varautumisen kannalta. Kun yhteiskunta on valmistautunut niihin, se on myös valmiimpi toimimaan sotatilanteessa.
– Monessa maassa on todennäköisempää, että kriisi on luonnonkatastrofi tai epidemia kuin sota, Sederholm muistuttaa.
Työpajan osallistujat keskustelivat muun muassa kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden edistämisestä. Kuva: Amos Kautto
Tulevalta tutkimukselta Sederholm odottaa juurikin liittokunnan jäsenten vahvuuksien tarkastelua resilienssin saralla.
– Tutkisimme, löytyisikö malleja, joita voisi hyödyntää laajemminkin. Huomioiden toki eri maiden kulttuurit, joka on keskeinen asia.
Hanskan tavoin myös Sederholm on tyytyväinen, että Suomen on mahdollista jakaa tietoaan liittokunnan piirissä.
– Suomen valinta työpajan kohteeksi kertoo siitä, että kokonaisturvallisuusajatteluamme ja resilienssiosaamistamme arvostetaan Natossa.
Suomen organisoima ja Naton tiedeorganisaatio STO:n tukema resilienssityöpaja järjestettiin Helsingissä 10.–12. joulukuuta. Seuraava resilienssiin keskittyvä tilaisuus järjestetään Norjassa ensi vuonna.
